Rippikoulu käydään tavallisimmin 15-vuotiaana. Jumalasta ei tarvitse tietää ennakkoon ja rippikoulun voi käydä myös siitä huolimatta, ettei kuulu kirkkoon. Myös aikuinen voi käydä rippikoulun – ihan yksityisesti, papin kanssa tavaten ja keskustellen. Kun rippikoulu on perheessäsi pian ajankohtainen, ota yhteys lähimpään ulkosuomalaisseurakuntaasi.
Rippikouluun pääsee tietysti aina myös Suomeen. Tärkeintä on, että otat vaihtoehdoista ajoissa selvää. Esimerkiksi seuraavan kesän rippikoululeireille ilmoittaudutaan monissa seurakunnissa edellisenä syksynä.
Perinteisten rippikoululeirien lisäksi on tarjolla hyvin monenlaisia mahdollisuuksia. Rippikoulun voi käydä myös kaupunkiriparina, harrasteriparina tai erityisryhmässä. Alta löydät erilaisia vaihtoehtoja.
Yleensä kotiseurakunta on se seurakunta, johon nuori tai hänen vanhempansa kuului ennen ulkomaille muuttoa. Kotiseurakunta määräytyy siis oman asuinpaikan mukaan. Voit tarkistaa entisen kotiseurakuntasi postinumeron avulla.
Esimerkiksi Lasten ja Nuorten Keskus järjestää ripareita, joissa käyttökielinä ovat suomi ja englanti. Puolet niiden osallistujista ovat ulkosuomalaisia nuoria. Tutustu Lasten ja nuorten keskuksen rippikouluihin
Rippikouluja järjestetään myös saksan, venäjän, kiinan, arabian ja viron kielellä Suomessa.
Kirkolliset järjestöt ja herätysliikkeet järjestävät omia rippikoulujaan. Näihin nuoret tulevat pääsääntöisesti eri puolilta Suomea, mutta joskus kauempaakin. Näillä leireillä nuoria yhdistää usein yhteinen herätysliiketausta tai harrastus.
Rippikoulua seuraa konfirmaatio. Se on ikään kuin omakohtainen tahdonilmaisu kristillisen uskon puolesta. Rippikouluun voi osallistua vaikkei sitten lopulta haluaisikaan tulla konfirmoiduksi. Sinä päätät.