Piispainkokous ohjeisti kasteen kriteereistä

Piispainkokous ohjeisti kokouksessaan 1.4.2025 kasteen kriteereistä sekä listasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvät kirkot ja muut kristilliset yhteisöt. Näiden kirkkojen jäsenet voivat toimia kummeina. Ohjeistuksen tarve on noussut käytännön seurakuntatyöstä sekä kysymyksestä, ketkä voivat toimia kummeina.

Kirkkojärjestyksen mukaan yhden konfirmoidun evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenen lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon kuuluva henkilö.

Piispainkokous ohjeistaa, että oikean kasteen kriteerit ovat luterilaisen ja ekumeenisen perinteen mukaiset. Tällöin käytetään vettä kasteen toimittamiseen joko valelu- tai upotuskasteena, kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja kastajan tarkoitus toteuttaa kaste- ja lähetyskäskyä (Matt. 28:18–20) eli liittää Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Nuorta tai aikuista kastettaessa hän tunnustaa itse kristillisen uskonsa seurakunnan kanssa; sylilasta kastettaessa kristillisen uskon tunnustaa seurakunta hänen puolestaan.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvät kirkot ja muut kristilliset yhteisöt löytyvät piispainkokouksen sivuilta.

Epäselviä tapauksia tulkittaessa piispainkokous kehottaa kääntymään oman hiippakunnan piispan puoleen. Myös Kirkkohallituksen ulkoasianosasto tarjoaa asiantuntija-apua. 

Lisätietoja: Tomi Karttunen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus, p. 050 594 1713, tomi.karttunen@evl.fi

Kummeina toimivien kirkon jäsenten tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja

Piispainkokous toteaa, että kirkkojärjestyksen 3 luvun 11 §:n mukaisesti kummeina toimivien evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenten tulee olla rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja.

Yhden konfirmoidun evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenen lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen uskoon kuuluva henkilö.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkemyksenä on ollut, että kummeilta edellytetään rippikoulun käymistä ja konfirmaatiota, sillä kummien tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Sen sijaan muiden kristillisten kirkkojen tai uskonnollisten yhdyskuntien jäseniltä tätä edellytystä ei voi vaatia, sillä kasteemme hyväksyvillä kristillisillä kirkoilla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on hyvin erilaisia rippikoulua ja konfirmaatiota koskevia näkemyksiä ja käytäntöjä.

Kummiuden edellytyksiä on käsitelty kirkolliskokouksessa, jossa muutettiin kummien määrää. Uuden kirkkolain (2023) mukaan kastettavalla lapsella tulee olla vähintään yksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummius on elinikäistä eikä sitä voi keneltäkään pois ottaa. Kummina voi olla useammalle lapselle.

Taustalla on kirkolliskokoukselle keväällä 2019 tehty aloite, jonka tavoitteena oli kastettujen määrän lisääminen vaatimuksia keventämällä. Aloitteessa esitettiin, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko mahdollistaa muuttuvassa  toimintaympäristössä kasteiden määrän kasvun joustamalla kummiudelle asetetuista vaatimuksista ja ryhtyy valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta, jonka mukaan kastettavalle lapselle riittää yksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu kummi.

Lisätiedot: Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317 

Selkomessun ja selkokielisen sanajumalanpalveluksen kaavoja päivitetään

Piispainkokous antoi työryhmän työstämästä selkomateriaalista lausunnon. Piispainkokous pitää selkomessun ja sanajumalanpalveluksen kaavojen laadinnassa tehtyä työtä laadukkaana ja tarpeellisena.

Piispainkokouksen mukaan kyseessä on selkeästi messukaavaa noudattava messu. Kaava on kirjoitettu vastaamaan ennen kaikkea selkokieltä käyttävien tarpeita. Selkomessun ja selkojumalanpalveluksen kaavat täydentävät kirkkohallituksessa aikaisemmin valmistunutta selkokielistä materiaalia. Työryhmä viimeistelee työnsä lausunnon pohjalta. Materiaalin hyväksyy kirkkohallituksen virastokollegio.

Tammikuun piispainkokous kävi asiasta keskustelun.

Kirkon selkokielen toimenpideohjelma Kohtaaminen on hyväksytty Kirkkohallituksen täysistunnossa vuonna 2022. Ohjelmassa määritellään, että tavoitteena on tarjota tietoa sekä edistää ja kehittää selkokielen asemaa niin, että selkokieli on osa arkipäiväistä seurakuntaelämää. Kirkkohallituksen työryhmissä on valmisteltu toimenpideohjelmaan liittyvää selkokielistä materiaalia. Aiemmin on tuotettu muun muassa selkokielisiä rukouksia lisäaineistona jumalanpalvelukseen.

Työryhmä on päivittänyt selkomessua ja selkokielistä sanajumalanpalvelusta palvelumuotoilun metodia käyttäen. Selkokäyttäjien jumalanpalveluskokemuksia on tutkittu käymällä heidän kanssaan jumalanpalveluksessa ja tämän jälkeen haastattelemalla heitä.

Lopullinen aineisto tarjoaa ainutlaatuista tietoa sellaisista jumalanpalveluksen kokemuskäyttäjistä, joita ei ole aiemmin tutkittu, kuten muistisairaat, kehitysvammaiset sekä ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Kirkon selkokieliset sivut

Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Saamelaiset kirkossa -hankkeen loppuraportti kirkolliskokoukselle

Piispainkokous toimittaa kirkolliskokoukselle ilmoituksena Sämmiliih kirhoost – Sä ´mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -hankkeen  -hankkeen loppuraportin ja suositukset.  

Piispainkokous käsitteli hankkeen loppuraporttia ja suosituksia piispainkokouksessa 28.1.2025. Samalla hyväksyttiin loppuraporttiin sisältyneet toimenpidesuositukset.

Loppuvuodesta 2022 käynnistynyt hanke päättyy keväällä 2025. Hanke huipentuu kirkolliskokousviikolla 8.5.2025 Turun tuomiokirkossa järjestettävään jumalanpalvelukseen.

Hanke on mahdollistanut syventymisen saamelaisten ja kirkon välisiin suhteisiin totuus- ja sovintoprosessin näkökulmasta. Yhtäaikainen ajoitus valtiollisen totuus- ja sovintokomission kanssa mahdollisti hankkeen asettumisen osaksi laajempaa yhteiskunnallista totuus- ja sovintotyötä. Hanke tarjosi myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja saamelaisille keskustella kirkkoon, uskoon ja kipeisiinkin teemoihin liittyvistä asioista.

Koko loppuraportti on luettavissa sivustolla: Saamelaiset kirkossa – EVL Plus

Lisätiedot:
Saamelaiset kirkossa -hanke etenee – tekeillä antologia saamelaisten ja kirkon suhteesta
Mari Valjakka, projektikoordinaattori, piispainkokouksen kanslia, mari.valjakka@evl.fi, p. 040 183 3460
Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317

Piispainkokous päätti kansainvälisistä jäsenmaksuista ja avustuksista

Piispainkokous esittää kirkkohallituksen täysistunnolle, että jäsenmaksuja ja erityisavustuksia kirkkojen kansainvälisille yhteistyöjärjestöille maksetaan yhteensä 664 800 euroa vuonna 2026. Vuonna 2025 summa on 652 400 euroa. 

Suurimpien summien saajat ovat Luterilainen maailmanliitto  ja Kirkkojen maailmanneuvosto. Niiden jäsenmaksut pohjautuvat pääosin laskentakaavaan, jossa huomioidaan kirkon jäsenmäärä ja kunkin maan bruttokansantuote. Kummankin organisaation jäsenmaksu tullee muuttumaan vuodesta 2026 lähtien, mutta uusia jäsenmaksuja koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, kimmo.kaariainen@evl.fi, p. 040 522 1464

Piispainkokous keskusteli teologikoulutuksen näkymistä

Kokouksessa käsiteltiin Kirkon teologikoulutustoimikunnan toimintakertomusta 2024. Toimintakertomuksessa tarkastellaan tutkintojen ja koulutuksen vaikutuksia erityisesti kirkon työn näkökulmasta. Toimikunta kiinnitti huomiota siihen, että vuonna 2024 kirkon virkaan kelpoistavan tutkinnon suorittaneiden teologian maistereiden määrä jäi reilusti alle samana vuonna papiksi vihittyjen määrän (70). Näin on tapahtunut jo neljänä vuonna peräkkäin.

Yleiskuva työvoiman saatavuudesta on heikentynyt myös suomenkielisillä hiippakunnilla, joilla on ollut vielä tähän mennessä useita hakijoita seurakuntapastorin virkoihin.

Toimikuntaa kannustettiin jatkamaan konkreettisia käytännön toimia ja yhteistyötä mm. yliopistojen kanssa tilanteen parantamiseksi.

Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Muita asioita

Piispainkokous esittää Kuopion piispa Jari Jolkkosta jäseneksi Kirkkopalvelut ry:n vaalitoimikuntaan. Vaalitoimikunnan toimikausi alkaa valtuuston kokouksen 23.5.2025 valittua valtuuston puheenjohtajan. Kirkkopalvelujen valtuusto asettaa puheenjohtajasta ja kolmesta jäsenestä muodostuvan vaalitoimikunnan, jonka tehtävänä on tarvittaessa valmistella hallituksen jäsenten vaali. Vaalitoimikunnan toimikausi on nelivuotinen.

Piispainkokouksen seuraava istunto on 3.6.2025 Helsingissä.

Lisätietoja:
Piispainkokouksen pöytäkirja tulee viikon kuluessa luettavaksi Domus-palveluun. 
Piispainkokouksen materiaalit
Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317    
Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270