Piispainkokous: Saamelaiset kirkossa -hanke huipentuu toukokuussa, diakonaattiselvitys jatkuu

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa Järvenpäässä 28.–29.1.2025.

Kaksipäiväisessä kokouksessa keskusteltiin muun muassa Saamelaiset kirkossa -hankkeesta ja sen loppuraporttiin sisältyvistä suosituksista kirkon eri toimijoille. Sämmiliih kirhoost – Sä’mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus eli Saamelaiset kirkossa -hanke on osa saamelaisten ja kirkon välistä totuus- ja sovintoprosessia, ja sen on organisoinut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on purkaa mahdollisia jännitteitä saamelaisten ja kirkon välillä. Hanke huipentuu kirkolliskokousviikolla 8.5.2025 Turun tuomiokirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen.

Hankkeen suosituksista lähetetään erillinen tiedote tämän koostetiedotteen jälkeen.

Kuva: Piispainkokous kävi läpi Sämmiliih kirhoost – Sä´mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -hankkeen loppuraportin ja sen sisältämät suositukset kirkon eri toimijoille. Raporttia esitteli etäyhteyden päästä hankkeen projektikoordinaattori Mari Valjakka.  

Piispainkokous keskusteli valmistuneesta diakonaattiselvityksestä, kehitystyö jatkuu

Piispainkokous kävi keskustelun diakonaattiuudistuksen teologisia perusteluja ja käytännön kysymyksiä käsittelevästä selvityksestä, jonka työryhmä on saanut valmiiksi. Diakonaatti viittaa selvityksen mukaan hengelliseen virkaan, johon kirkko kutsuu ja lähettää tekemään hyväksi katsomaansa työtä.

Diakonaattikeskustelussa on kyse siitä, minkälaisia erityisiä virkoja kirkossa tulisi olla. Keskustelun ytimessä on kysymys, tulisiko piispan ja papin viran rinnalla olla kolmas erityinen vihkimysvirka. Diakonaattiin liittyvää keskustelua on käyty kirkossa jo pitkään. Ratkaisun puuttuminen on koettu vaikeaksi. Kysymys on sekä teologinen että käytännöllinen.

Selvityksessä tarkastellaan muun muassa diakonian sisältöä ja sen kytkeytymistä kirkon sosiaalis-karitatiivisiin tehtävään, virkaan vihkimisen olemusta ja merkitystä, mahdollisen diakonaatin laajuutta sekä näiden kysymysten ilmenemistä suomalaisessa diakonaattikeskustelussa. Kansainvälisiä käytänteitä tarkastellaan myös laajasti.

Selvityksen tehnyt työryhmä tarjosi diakonaattiuudistuksen etenemiselle neljä ratkaisuvaihtoehtoa. Näistä työryhmä oli päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jossa diakonaatti nähdään kirkon laaja-alaisena palvelutehtävänä, jossa karitatiiviset, katekeettiset eli opetukselliset sekä liturgiset tehtävät tukevat toisiaan.

Piispainkokous merkitsi selvityksen tiedoksi ja keskusteli selvityksen sisällöstä ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Piispainkokous pyysi työryhmää jatkamaan työskentelyä tavoitteenaan selkiyttää ratkaisuvaihtoehtoja ja mahdollisia konkreettisia johtopäätöksiä. Mikäli päädyttäisiin kolmannen vihkimysviran tunnistamiseen, varsinaisen päätöksen siitä tekisi kirkolliskokous.

Lisätiedot: Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317 

Selkomessun ja selkokielisen sanajamalanpalveluksen kaavoja päivitetään

Piispainkokous keskusteli työryhmän työstämästä selkomateriaalista lausuntoa varten. Työn alla on selkomessun sekä sanajumalanpalveluksen kaavojen päivitys.

Kirkon selkokielen toimenpideohjelma Kohtaaminen on hyväksytty Kirkkohallituksen täysistunnossa vuonna 2022. Ohjelmassa määritellään, että tavoitteena on tarjota tietoa sekä edistää ja kehittää selkokielen asemaa niin, että selkokieli on osa arkipäiväistä seurakuntaelämää. Kirkkohallituksen työryhmissä on valmisteltu toimenpideohjelmaan liittyvää selkokielistä materiaalia. Aiemmin on tuotettu muun muassa selkokielisiä rukouksia virikeaineistona jumalanpalvelukseen.

Nyt työryhmä on päivittänyt selkomessua ja selkokielistä sanajumalanpalvelusta palvelumuotoilun metodia käyttäen. Selkokäyttäjien jumalanpalveluskokemuksia on tutkittu käymällä heidän kanssaan jumalanpalveluksessa ja tämän jälkeen haastattelemalla heitä.

Lopullinen aineisto tarjoaa ainutlaatuista tietoa sellaisista jumalanpalveluksen kokemuskäyttäjistä, joita ei ole aiemmin tutkittu, kuten muistisairaat, kehitysvammaiset sekä ihmiset, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Piispainkokous antaa seuraavassa vaiheessa varsinaisen lausunnon materiaalista. Sen jälkeen työryhmä viimeistelee työnsä lausunnon pohjalta. Materiaalin hyväksyy kirkkohallituksen virastokollegio.

Kirkon selkokieliset sivut | Kirkon selkokieliset sivut

Lisätiedot: Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270

Keskustelussa myös luterilais-katolinen dialogi

Piispainkokous keskusteli asiakirjasta, joka on työstetty syyskaudella 2024 jatkuneessa suomalaisessa luterilais-katolisessa teologisessa dialogissa. Dialogia puheenjohtivat Tampereen piispa Matti Repo ja katolinen piispa Raimo Goyarrola.

Dialogissa syntyneen ekumeenisen asiakirjan ”Kasvavaa yhteyttä luterilaisten ja katolilaisten välillä – Kohti yhteistä julistusta kirkosta, eukaristiasta ja virasta” pyrkimys on edistää luterilais-katolisen ekumenian etenemistä opillisissa ja käytännön kysymyksissä Suomessa ja kansainvälisesti. Asiakirjan pohjalla on vuonna 2017 julkistettu dialogiraportti Kasvavaa yhteyttä – Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta.

Dialogikomissio toivoo piispainkokoukselta kommentteja komission tiivistelmäraportin pohjalta esitettyihin, hankkeen ydinkohtia käsitteleviin kysymyksiin jatkoevästykseksi tuleville keskusteluille.  Piispainkokous keskusteli teemoista ja palaa niihin tarkemmin myöhemmissä kokouksissaan.

Lisätietoja: Tomi Karttunen, johtava asiantuntija, Kirkkohallitus, p. 050 594 17 13, tomi.karttunen@evl.fi 

Muita päätöksiä

Piispainkokous myönsi Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) Faith and Order -komissiolle avustuksen kansainvälisten ja ekumeenisten yhteyksien rahastosta. Komissio etsii tapoja teologisen dialogin ja erojen sovittamisen kautta edetä kohti kirkon näkyvää ykseyttä.

Faith and Order -komissiolle myönnettiin vuoden 2025 vuosittainen avustus 27 000 euroa sekä 10 000 euron tuki Faith and Order -maailmankonferenssiin osallistumiseen.

Piispainkokous nimesi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajiksi USKOT-foorumi ry:n hallitukseen asiantuntija Laura Huovisen ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jyri Komulaisen. USKOT-foorumi ry:n 2.4.2025 pidettävään vuosikokoukseen nimettiin väitöskirjatutkija Anne Heikkinen, johtava asiantuntija Jyri Komulainen, seurakuntapastori Aaro Rytkönen ja asiantuntija Laura Huovinen.

Piispainkokous käsitteli myös ekumenian ajankohtaiskatsausta vuodelta 2024. Katsaus on kooste keskeisistä ekumeenisista kehityssuunnista ja ekumeenisista yhteyksistä.

Lisätiedot: Kimmo Kääriäinen, Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja, kimmo.kaariainen@evl.fi, p. 040 522 1464

**
Piispainkokouksen pöytäkirja tulee viikon kuluessa luettavaksi Domus-palveluun. 
Piispainkokouksen materiaalit
Seuraava piispainkokouksen istunto järjestetään 1.4.2025.

Lisätietoja: piispainkokous
Kari Kopperi, piispainkokouksen pääsihteeri, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317
Anna-Kaisa Inkala, piispainkokouksen teologinen sihteeri, anna-kaisa.inkala@evl.fi, p. 050 380 3270