Ristinmerkki on kristittyjen tunnusmerkki ja uskontunnustus, jolla siunataan joko itsensä tai toisia ihmisiä tai asioita.
Ristinmerkki muistuttaa Kristuksen rististä. Merkki on siunaava rukous ja symboli, joka ilmaisee osallisuutta Kristuksen sovitustyöstä ja siitä lähtevästä uudistavasta voimasta. Ristinmerkki kuuluu olennaisena osana paitsi kasteeseen myös koko julkiseen ja yksityiseen uskonelämään.
Luther suositteli päivän aloittamista ristinmerkillä: ”Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä ja lausu: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen haltuun. Aamen.” (Vähä Katekismus) Samat sanat tuli lausua illalla nukkumaan mentäessä.
Läntisen kirkollisen perinteen mukaisesti ristinmerkki tehdään oikealla kädellä siten, että käsi viedään otsalta sydämelle ja sitten vasemmasta oikeaan olkapäähän. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa noudatetaan tätä perinnettä.
Idän kirkollisen perinteen mukaisesti tehdyssä ristinmerkissä yhdistetään oikean käden peukalo, etusormi ja keskisormi ja kosketetaan niillä ensin otsaa, sitten rintaa, sitten oikeaa ja vasenta olkapäätä. Kaksi muuta sormea on painettuna kämmentä vasten. Näin ilmaistaan uskoa kahteen kristinuskon perusdogmiin: kolme ensin mainittua sormea muistuttavat Pyhästä Kolminaisuudesta ja kaksi viimeksi mainittua sormea Jumalan Pojasta, joka on tosi ihminen ja tosi Jumala.
Jumalanpalveluksen alku- ja päätössiunauksessa liturgi tekee ristinmerkin lausuessaan: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Myös seurakuntalainen voi tällöin tehdä ristinmerkin.