7.12.2020

Piispainkokous: Positiivinen uskonnonvapaus mahdollistaa hengellisen kasvun ja uskontodialogin partiotoiminnassa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous kokoontui vuoden viimeiseen istuntoonsa maanantaina 7.12. Lapuan hiippakunnassa Kuortaneella.

Piispainkokous antoi lausuntonsa kirkkohallituksen täysistunnolle kirkon ja partion välisestä uudesta yhteistyösopimuksesta. Nykyinen yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun. Kirkkohallituksen täysistunto käsittelee uuden sopimuksen joulukuun kokouksessaan. Suomen partiolaiset – Finlands Scouter ry päivitti partion peruskirjan kokouksessaan marraskuussa.

Piispainkokous toteaa lausunnossaan, että kirkon ja partion pitkän ja hyvän yhteistyön on tärkeää jatkua.

“Yhteistyö Suomen partiolaisten kanssa on välttämätöntä, sillä seurakunnat ovat edelleen taustayhteisönä suurimmalle osalle suomalaisista lippukunnista ja tarjoavat niille tiloja, taloudellista tukea sekä osaamista”, lausunnossa todetaan.

Piispainkokous pitää arvokkaana, että partiotoimintaan voi osallistua lapsia ja nuoria riippumatta heidän uskonnollisista yhteisöistään tai katsomuksistaan.

Piispainkokous kiinnittää huomiota mm. siihen, että partiolupauksesta on poistettu sana Jumala, ja toivoo, ettei peruskirjauudistus johda partion etääntymiseen kirkoista ja seurakuntien toiminnasta.

Piispainkokous pitää sopimusluonnoksessa hyvänä positiivisen uskonnonvapauden korostamista sekä sitä, että Suomen partiolaiset sitoutuu tarjoamaan jäsenilleen heidän katsomuksensa mukaista tunnustuksellista uskontokasvatusta.

“Tärkeää on huolehtia, että positiivinen uskonnonvapaus mahdollistaa kristittyjen partiolaisten hengellisen kasvamisen ja oman katsomuksen vahvistumisen partiotoiminnassa samalla, kun se avaa oven käydä syvempään dialogiin toisin uskovien kanssa”, lausunnossa todetaan.

Piispainkokouksen mielestä seurakuntien ja lippukuntien tulee tehdä paikallisia sopimuksia yhteistyöstä ja viestiä siitä avoimesti niin, että taustayhteisö näkyy lippukunnan arjessa. Myös yhteistyö katsomuskasvatukseen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi on piispainkokouksen mielestä erittäin tarpeellista.

Keskustelu kirkkolaista ja –järjestyksestä jatkuu tammikuussa

Piispainkokous keskusteli lausunnosta, jonka se antaa kirkkohallituksen pyynnöstä kirkolliskokoukselle kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudelleen kirjoittamisesta. Keskustelua päätettiin jatkaa tammikuussa.

Ylempi pastoraalitutkinto uudistuu

Piispainkokous antoi jo joulukuussa 2019 täytäntöönpanomääräyksen ylemmästä pastoraalitutkinnosta perusteluineen. Päätöksen piti tulla voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 hyväksymä uusi kirkkolaki. Koska uuden kirkkolain voimaan tuleminen on viivästynyt, piispainkokous kumosi nyt edellisen määräyksensä ja antoi uuden, sisällöltään aiemmin hyväksyttyä vastaavan määräyksen. Se tulee voimaan 1.1.2021.

Ylemmän pastoraalitutkinnon tavoitteena on perehdyttää syvällisesti teologiaan ja sen soveltamiseen kirkon toiminnassa, johtamiseen kirkossa sekä kirkon hallintoon ja järjestysmuotoon. Tutkinto tuottaa papille kelpoisuuden tuomiorovastin, hiippakuntadekaanin, pappisasessorin ja kenttäpiispan tehtäviin.

Samoin piispainkokous hyväksyi päätöksen pappisvirkaan vaadittavasta teologisesta tutkinnosta perusteluineen. Uusi päätös ei sisällä sisällöllisiä muutoksia joulukuussa 2019 annettuihin säädökseen, mutta uuden kirkkolain viivästymisen vuoksi viittaukset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen on nyt päivitetty vastaamaan voimassa olevia säädöksiä. Päätös tulee voimaan 1.1.2021.

Kirkon lähetysjärjestöt noudattaneet Yhteinen todistus -toimintaperiaatteita

Piispainkokous merkitsi tiedoksi lähetysjärjestöjen kanssa käytyjen ohjauskeskustelujen raportit ja totesi, että kaikki kirkon lähetysjärjestöt ovat noudattaneet Yhteinen todistus –asiakirjassa (Yhteinen todistus – evl.fi) esitettyjä toimintaperiaatteita ja lähetystyön perussopimusta.

Perussopimuksen mukaan järjestöt raportoivat vuosittain keskeisistä strategisista linjauksistaan, toiminnastaan ja taloudestaan piispainkokoukselle. Tänä vuonna esillä olivat sopimusjärjestöjen toiminta ja talous, koronapandemian vaikutus järjestöjen toimintaan ja talouteen sekä Yhteinen todistus -peruslinjaukset.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on solminut lähetystyön perussopimuksen seitsemän lähetysjärjestön kanssa (Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland).

Avustus Luterilaisen maailmanliiton Maailmanpalvelulle

Piispainkokous myönsi Luterilaiselle maailmanliiton Maailmanpalvelulle 80 000 euron avustuksen hallinnollisten kulujen kattamiseksi. Avustuksella katetaan kulut, jotka liittyvät kenttähenkilökunnan valvontaan, humanitaarisen ja diakonisen avun prosessien hallintaan sekä talousseurantaan ja toimintojen ohjaamiseen globaalisti.

Kirkon teologikoulutustoimikunta 2021–2022

Piispainkokous nimesi kirkon, yliopistojen ja ammattijärjestöjen edustajat teologikoulutustoimikunnan jäseniksi vuosiksi 2021–2022.

Puheenjohtajaksi nimettiin piispa Bo-Göran Åstrand. Muut jäsenet: Kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja Juhani Holma, Kirkon koulutuskeskuksen koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, hiippakuntadekaani Marko Marttila, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, varadekaani Pekka Kärkkäinen ja suunnittelija Timo Åvist (Helsingin yliopisto), Anni Maria Laato (Åbo Akademi), yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen (Itä-Suomen yliopisto), toiminnanjohtaja Paula Aaltonen (Kirkon alat) sekä asiantuntija Vesa Engström (Suomen kirkon Pappisliitto).

Lisäksi piispainkokous pyytää opiskelijajärjestöjä nimeämään omat edustajansa toimikuntaan.

Piispainkokous kokoontuu seuraavan kerran 26.–27.1.2021 Helsingissä.

Lisätiedot: piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperi, p. 050 594 1317, kari.kopperi@evl.fi