Kirkolliskokous päätti säilyttää eläkemaksut ennallaan

Kirkolliskokous päätti säilyttää eläkemaksut ennallaan muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Talousvaliokunnan mukaan lähiajan sijoitustuottoihin kohdistuu tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri epävarmuus, jonka syvyyttä ja ajallista kestoa on vaikea ennakoida. Lisäksi eläkemenot kasvavat kohonneen inflaation seurauksena tavanomaista enemmän.  

Vuoden 2021 marraskuussa talousvaliokunta edellytti, että kirkkohallitus valmistelee Kirkon eläkerahaston perimien eläkemaksujen alentamista koskevan esityksen käsiteltäväksi vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä.  

Seurakuntatyönantajan palkkaperusteiseksi eläkemaksuksi vuodelle 2023 vahvistettiin 28,7 prosenttia ja Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten 34,5 prosenttia. Eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun. Maksut ovat samat kuin vuonna 2022. Kirkolliskokous vahvisti, että työkyvyttömyyseläkkeistä ei peritä omavastuuosuutta vuonna 2023. Kirkolliskokous hyväksyi kirkkohallituksen esityksen Kirkon eläkerahaston talousarvioksi vuodeksi 2023 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023–2025. 

Kirkolliskokous päätti vahvistaa, että kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruus vuodelle 2023 on 5,0 prosenttia. 

Talousvaliokunnan mietintö 4/2022 Kirkkohallituksen esityksestä 6/2022: Kirkon eläkerahaston talousarvio vuodeksi 2023 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2023‒2025 

Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2023 hyväksyttiin 

Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston talousarvion vuodelle 2023 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2025.  

Kirkon yhteisen toiminnan perusmaksun suuruudeksi vahvistettiin 6,5 prosenttia vuodelle 2023. Kirkon palvelukeskuksen palvelumaksut vahvistettiin. 

Valtio maksaa vuonna 2023 valtion Kirkon keskusrahastolle 122,7 miljoonan euron rahoituksen. Siitä jaetaan 112,5 miljoonaa euroa seurakunnille suhteessa kunnan asukasmäärään. Vajaa kahdeksan miljoonaa euroa käytetään seurakuntien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon ja reilut kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjuri-jäsentietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystyöhön. Valtionapu seurakunnille on 20,27 senttiä per jäsen.   

Talousvaliokunta totesi, että kirkon kärkihankkeiden kriteerejä on jatkossa tarkennettava. Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelut 2024 -hankkeen kohdalla valiokunta edellyttää, että vuoden 2024 määrärahasta päätettäessä käytettävissä on yksityiskohtaiset tiedot. Muita kärkihankkeita vuodelle 2023 ovat Millenniaalien kirkko -hanke, kirkon evl.fi-verkkosivuston uudistushanke, Kipa 2 -hanke, Hiilineutraali kirkko -hanke sekä Vanhan testamentin kääntäminen mobiiliympäristöön -hanke. Niille on varattu 1,5 miljoonaa euroa.  

Millenniaalien kirkko -hankkeen tavoitteena on tukea seurakuntia, että kirkon alle 45-vuotiaat jäsenet voivat löytää itselleen merkityksellisen yhteyden seurakuntaan. Kipa 2 -hankeen tavoitteena on parantaa henkilöstö- ja talousjärjestelmäkokonaisuuden käytettävyyttä. 

Piispainkokouksen kanslia saa määrärahaa kirkon ja saamelaisten välisen totuus- ja sovintoprosessin toteuttamiseen. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosina 2023–2024. Hankkeen ytimenä olisivat keskustelut (ságastallamat) saamelaisten ehdoilla kirkon historiallisesta ja nykyisestä roolista suhteessa saamelaisiin. Kaksivuotisen hankkeen kustannukset ovat yhteensä 180 000 euroa. Hankkeesta lähetetään oma tiedote.  

Talousvaliokunnan mietintö 6/2022 Kirkkohallituksen esityksestä 5/2022: Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodeksi 2023 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2023‒2025 

Keskusrahaston talousarvioon 2022 muutos saamelaisten kirkkopäivien kustannusten vuoksi 

Kirkolliskokous päätti lisätä Kirkon keskusrahaston vuoden 2022 talousarvioon 100 000 euron määrärahan Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille Saamelaisten kirkkopäivien järjestämisestä aiheutuneisiin kustannuksiin.  

Saamelaisten kirkkopäivät oli tarkoitus järjestää Oulun hiippakunnassa Inarin seurakunnan alueella kesällä 2021. Koronapandemian vuoksi päivät pidettiin vasta elokuussa 2022. Kirkolliskokous oli jo vuonna 2019 myöntänyt saamelaisten kirkkopäivien toteuttamiseen 100 000 euroa. Määrärahoja ei kuitenkaan päivien siirtymisen vuoksi käytetty eikä määrärahaa budjetoitu vuodelle 2022.  

Talousvaliokunnan mietintö 5/2022 Kirkkohallituksen esityksestä 8/2022 

Seuraa kirkolliskokousta verkossa 
Kirkolliskokousviikkoa voi seurata verkossa 
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) ja muu informaatio löytyvät verkossa 
Kirkolliskokousedustajat 
Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous ja #kyrkomötet  

Seuraatko kirkolliskokousta? Katsotko striimitallenteita? Auta meitä vastaamalla kolmeen kysymykseen! Selvitämme kirkolliskokouksen striimitallenteiden tarpeellisuutta tähän kyselyyn saatujen vastausten sekä marraskuun täysistuntotallenteiden seuraajatilastojen perusteella. Kysely on auki 8.─18.11.2022. 

Kirkolliskokouksen viestintä:   
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232    
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503   
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 181