Kirkolliskokous: kummin voi jatkossa lisätä aikuiselle kastetulle

Kirkolliskokous hyväksyi yksimielisesti kirkkohallituksen esityksen muuttaa kirkkojärjestystä niin, että aikuiselle kirkon kastetulle jäsenelle voi kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Tällä hetkellä kummi on mahdollista lisätä vain lapselle huoltajan esityksestä. Kirkolliskokouksen lakivaliokunta ei tehnyt muutoksia kirkkohallituksen maaliskuussa 21.3.2023 tekemään esitykseen.

Päätöksen taustalla on kirkolliskokouksen edustaja-aloitteen pohjalta marraskuussa 2021 tekemä päätös pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan esitys kirkkojärjestyksen kummiutta koskevan säännöksen muuttamisesta. Mahdollisuus lisätä kasteen jälkeen kummi myös aikuiselle kastetulle korostaa kummiuden merkitystä ja voi parantaa kastetun kristillistä kasvua toisen aikuisen tukemana tilanteissa, joissa alkuperäinen kummi ei ole käytettävissä. 

Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan aikaisintaan 1.7.2023, jolloin uusi kirkkolaki tulee voimaan. 

Linkki mietintöön: 

Lakivaliokunnan mietintö 2/2023 kirkkohallituksen esityksestä 1/2023 kirkolliskokoukselle. Kirkkojärjestyksen muuttaminen; kummin lisääminen kastetulle

Avioliittoon vihkimisen ehtojen muuttaminen takaisin lakivaliokuntaan

Kirkolliskokous keskusteli vilkkaasti lakivaliokunnan mietinnöstä, joka liittyi avioliittoon vihkimisen ehtojen muuttamiseen kirkkojärjestyksessä. Lakivaliokunta esitti, että kirkkohallituksen esitys ehtojen muuttamisesta jätettäisiin raukeamaan. Puheenvuoroja käytettiin kaiken kaikkiaan 32. Asia palautui äänestyksen jälkeen lakivaliokuntaan uuteen käsittelyyn. 

Kirkkohallituksen esityksen mukaan kirkollinen vihkiminen voitaisiin toteuttaa, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Nykysäädösten mukaan molempien puolisojen tulee olla rippikoulun käyneitä ja kirkon jäseniä. Kirkollinen vihkiminen onnistuu tällä hetkellä myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. 

Lakivaliokunnan mietinnössä todettiin, että esityksen hyväksymiselle on sekä puoltavia että vastustavia näkökulmia. Esityksen ei nähty tukevan kirkon jäsenyyttä eikä edistävän kirkon asemaa yhteiskunnassa. Ongelmallisena nähtiin myös muutoksen vaikutus rippikouluopetukseen ja rippikoulun suosioon. Kirkollisen vihkimisen mahdollisuuden avaaminen kirkkoon kuulumattomille ja muiden uskontojen edustajille nähtiin merkittävänä poikkeuksena siihen linjaan, että kirkon toimitukset on lähtökohtaisesti tarkoitettu kirkon jäsenille. Mietinnössä todettiin, että vaikka avioliittoon vihkimisen edellytykset säilyisivät nykyisellään, avioliiton siunaamisen mahdollisuus palvelee niissäkin tapauksissa, joissa kirkollinen vihkiminen ei ole mahdollista.

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena oli mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla turvattaisiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.

Äänestyksessä lakivaliokunnan mietintö sai 42 ääntä ja kirkkohallituksen esitystä tukeva vastaehdotus 53. Äänestyksessä annettiin kaksi tyhjää ääntä. Kirkkojärjestyksen mukaisesti asian käsittely keskeytettiin ja se palautettiin lakivaliokunnalle.

Esityksen taustalla oli kirkolliskokouksen marraskuussa 2020 Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä tekemä päätös pyytää kirkkohallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kirkkojärjestyksen muuttamiseksi esitetyn kaltaisesti.

Linkki mietintöön: 
Lakivaliokunnan mietintö 3/2023 kirkkohallituksen esityksestä 2/2023 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen muuttaminen; avioliittoon vihkimistä koskevien edellytysten muuttaminen

Kirkolliskokous keskusteli kirkon rakenteen tulevaisuudesta 

Kirkolliskokousedustajat keskustelivat tänään 11.5. iltakoulussaan kirkon rakenteeseen liittyvistä haasteista ja tulevaisuudesta kansliapäällikkö Pekka Huokunan alustuksen pohjalta. Keskustelun taustalla ovat ne moninaiset haasteet, jotka liittyvät erityisesti seurakuntien talouteen, hallintoon, henkilöstöön ja jäsenyyteen. Tavoitteena on taata seurakunnille riittävät resurssit toteuttaa kirkon ydintehtävää eli seurakuntien varsinaista toimintaa paikallisesti.

Nykytilanteen haasteista on keskusteltu talous-, hallinto- ja tulevaisuusvaliokuntien yhteistyöskentelyssä sekä kirkolliskokouksen iltakoulussa marraskuussa 2022. Sen jälkeen aiheesta on keskustelu valiokunnissa ja 14.3.2023 järjestetyssä kirkolliskokouksen etäiltakoulussa.  

Asian selvitystä ja tulevaisuuden ratkaisujen pohjustamista jatketaan seuraavaa kirkolliskokouskautta silmällä pitäen. 

Muita päätöksiä

Kirkolliskokous hyväksyi kirkon laintarkastustoimikunnan uuden ohjesäännön kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. Kirkolliskokous hyväksyi myös kirkkohallitukselle uuden ohjesäännön. Ohjesääntö on välttämätöntä uudistaa, koska kirkkohallituksen ohjesääntö kumoutuu uuden kirkkolain voimaantullessa. Uusi ohjesääntö tulee voimaan samaan aikaan kuin eduskunnan 2.3.2023 hyväksymä kirkkolaki (652/2023) eli 1.7.2023.

Linkki mietintöihin: 

Lakivaliokunnan mietintö 1/2023 kirkkohallituksen esityksestä 5/2023 kirkolliskokoukselle Kirkon laintarkastustoimikunnan ohjesäännön uudistaminen uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen johdosta. 

Hallintovaliokunnan mietintö 2/2023 kirkkohallituksen esityksestä 6/2023 kirkolliskokoukselle Kirkkohallituksen ohjesääntö

Seuraa kirkolliskokousta verkossa:  

Kirkolliskokousviikkoa voi seurata verkossa. 
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) ja muu informaatio löytyvät verkossa 
Kuvia kirkolliskokouksesta Kirkon mediapankissa.
Kirkolliskokousedustajat 

Voit seurata kirkolliskokousta striimin kautta Kirkon YouTube-kanavalla.
Kaikki tallenteet kirkolliskokouksen täysistunnoista kootaan Kirkon kanavalle, josta ne ovat katsottavissa tekstitettyinä tallenteina myös kokouksen jälkeen.
Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous ja #kyrkomötet  

Kirkolliskokouksen viestintä:   
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232    
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503   
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815