Hyppää sisältöön
Kirkon tiedotearkisto

Esitys avioliiton vihkimisen ehtojen muuttamisesta etenee kirkolliskokoukselta kirkkohallitukselle

Julkaistu 05.11.2020

Kirkolliskokous käsitteli tostaina 5.11. yleisvaliokunnan esitystäjonka sisältö on, että avioliittoon vihittäessä riittäisi, että vähintään toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Muutosesitys koskee kirkkojärjestyksen 3 luvun 12 pykälää. Myös perustevaliokunta antoi asiasta lausuntonsa. Kirkolliskokous päätti, että esitys kirkkojärjestyksen muutoksesta etenee kirkkohallitukselle 

Salissa käytettiin aiheesta yli 50 puheenvuoroa. Edustaja Erkki Puhalainen teki kokouksessa ehdotuksen, että esitys jätettäisiin raukeamaan. Äänestyksen jälkeen yleisvaliokunnan esitys voitti äänin 6441, lisäksi kaksi edustajaa äänesti tyhjää.  

Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta totesi, että avioliiton kirkollisen vihkimisen ehtojen muuttamiseen ei ole teologisia esteitä. Lisäksi on kyse kirkkoon kuuluvan jäsenen oikeuksien vahvistamisesta. 

Aloitteen hyväksymisen myötä tulisi mahdolliseksi toimittaa kirkollinen avioliittoon vihkiminen myös kristityn ja toisesta uskontoperinteestä tulevan välillä. Tällöin toimituskeskustelussa on syytä käydä läpi vihkitoimituksen kristillistä luonnetta. 

Ehdotus kirkkojärjestyksen muutoksesta on tullut kirkolliskokoukselle Helsingin hiippakuntavaltuustolta. 

Seurakuntajaon muuttumisen puuttumiskynnykseen tarkempi kriteeristö  

Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta antoi mietintönsä edustaja-aloitteesta, joka käsittelee seurakuntajaon muuttamista koskevaa puuttumiskynnystä. Aloitetta perustellaan, että monet seurakunnat haluavat pysyä itsenäisinä, vaikka seurakunnan taloudellinen kantokyky ei enää riitä.  

Edustaja-aloitteessa ehdotetaan, että kirkkojärjestykseen 13. lukuun lisätään säädös kirkkohallituksen velvollisuudesta laatia kriteeristö, joka edellyttää seurakuntajaon muutosta koskevan selvityksen tekemiseen (ns. puuttumiskynnys), ja että puuttumiskynnyksen kriteeristön täyttyessä merkittäviltä osin tuomiokapituli käynnistää seurakuntajakoa koskevan selvityksen, vaikka aloitetta seurakuntajaon muuttamisesta ei olisi tehty. Lisäksi ehdotetaan, että tuomiokapituli voi velvoittaa, että vastaanottava seurakunta ei voi puuttumiskynnykseen perustuvassa tapauksessa kieltäytyä ottamasta vastaan liitettävää seurakuntaa.  

Hallintovaliokunta suhtautuu myönteisesti aloitteeseen. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien seurakuntien tilanne on syytä ottaa tarkastelun kohteeksi nykyistä tarkemmin ja nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.  

Kirkolliskokous keskusteli mietinnöstä vilkkaastiPiispa Jukka Keskitalo esitti, että mietinnön ponnet kolme ja neljä raukeaisivat. Äänestyksen jälkeen Keskitalon ehdotukset voittivat, ja kyseiset ponnet raukesivat.  

Kirkolliskokous päätti pyytää, että kirkkohallitus päivittää kirkkohallituksen yleiskirjeen 21/2016 liitteenä olevan kriteeristön (ns. puuttumiskynnys) ja että kirkkohallitus ja tuomiokapitulit ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta seurakunnat tarkastelevat vuosittain toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä tilaansa puuttumiskriteerien valossa.  

Mietinnön ponnessa kolme ehdotettiin, että kirkkohallitus valmistelee kirkkojärjestykseen säännöksen, jolla kirkkohallituksen tehtäväksi annetaan laatia kriteeristö puuttumiskynnyksestä. Ponsi raukesi. 

Ponnessa neljä ehdotettiin, että kirkkohallitus laatii kirkkojärjestykseen säännöksen tuomiokapitulin velvollisuudesta käynnistää seurakuntajakoa koskeva selvitys puuttumiskynnyksen kriteeristön täyttyessä merkittäviltä osin. Ponsi raukesi.  

Kirkon tilastointia halutaan kehittää 

Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta antoi mietintönsä edustaja-aloitteeseen, jossa esitettiin tilastoinnin vähentämistä kirkossa. Kirkon tilastot tarjoavat hyödyllistä tietoa kirkon työstä, ja ne ovat tutkijayhteisölle tärkeitä. Tilastoja tarvitaan työn arviointiin, kehittämiseen ja tulevaisuuden suuntalinjojen hahmottamiseen. Tilastojärjestelmän kehittämistä pidetään kuitenkin tarpeellisena. 

Edustaja-aloitteessa esitettiin, että kirkkohallitus tarkistaa ja muokkaa tilastojen keräämistä koskevat ohjeet. “Kerätyn tiedon määrää voidaan huomattavasti vähentää ja järkeistää siten, että siihen sisältyy vain sellainen tieto, joka todella palvelee kirkon työn merkityksellisyyden lisäämistä, johtamista, päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä sekä vertailtavuutta yhteiskunnan muihin toimijoihin nähden.” 

Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan lausunnossa todettiin muun muassa, että tilastoinnissa tulee keskittyä kirkon toiminnan kannalta keskeisiin tehtäviin ja strategisiin tavoitteisiin. Tilastoinnin ohella kirkko tarvitsee enemmän laadullisen tiedon keruuta. Tilastoinnin keräämisen teknisiä apuvälineitä pitää edelleen kehittää ja tilastojen koontia tulee kehittää yhdessä eri käyttäjäryhmien kanssa. 

Kirkolliskokous päätti lähettää asian kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. 

Tasa-arvoista nimikkeistöä lähdetään edistämään kirkossa  

Kirkolliskokouksen yleisvaliokunta antoi mietintönsä edustaja-aloitteeseen, jossa koskee tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen nimikkeistöön siirtymistä.  

Aloitteen mukaan kirkon sitoutumisen ihmisten yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen tulee näkyä myös kirkon piirissä käytetyssä kielessä ja nimikkeistössä. Pyrkimys tasa-arvoiseen kielenkäyttöön erityisesti säädöksissä, virallisissa asiakirjoissa ja viestinnässä pohjautuu Euroopan neuvoston, Suomen kielen lautakunnan ja THL:n tasa-arvon keskuksen suosituksiin, ja on myös Luterilaisen maailmanliiton linjauksen sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta hengen mukaista.  

Yleisvaliokunta kuultuaan tulevaisuusvaliokuntaa pitää edustaja-aloitteen tavoitetta tasa-arvon edistämisestä myös kirkossa käytetyn kielen osalta hyvänä. Laajempaa keskustelua sukupuolittuneista nimikkeistä ei kirkossa ole vielä käyty.  

Yleisvaliokunta ei pidä tarpeellisena ryhtyä laajamittaisiin säädösmuutoksiin pelkästään nimikkeiden muuttamiseksi. Nimikkeiden tasa-arvoistaminen voidaan kytkeä osaksi muita, tulevia säädösmuutoksia. 

Kirkolliskokous päätti esittää, että kirkkohallitus ryhtyy edistämään tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen nimikkeistön käyttöä kirkossa. Tämä tapahtuisi kartoittamalla käytössä olevia sukupuolittuneita nimikkeitä ja niiden vaihtoehtoja sekä ohjeistamalla seurakuntia ja kirkon keskushallintoa käyttämään tasa-arvoista kieltä viestinnässä ja hallinnossa niiltä osin kuin nimikkeet eivät ole ristiriidassa kirkon säädösten kanssa. Lisäksi nimikkeitä muutettaisiin säädösteksteissä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja siinä aikataulussa kuin muutokseen tarjoutuu luonteva tilaisuus säädöksiä muuten uudistettaessa. 

Kirkolliskokousviikon videoseuranta ja asiakirjat verkko-osoitteessa https://evl.fi/kirkolliskokous 

Kuvia kirkolliskokouksesta median vapaaseen käyttöön: Kirkon kuvapankki

Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous. 

Kirkolliskokouksen viestintä: 
Tuulikki Terhemaa, vs. viestintäpäällikkö, puh. 050 372 1239 
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, puh. 050 529 8503 
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikationtfn 040 581 1815