Kirkolliskokous ei muuttanut avioliittoon vihkimisen ehtoja

Kirkolliskokous hylkäsi tänään 12.5.2023 kirkkohallituksen esityksen siitä, että kirkollinen vihkiminen voitaisiin toteuttaa myös, jos vain toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen.

Enemmistö kirkolliskokouksesta äänesti muutoksen puolesta, mutta esityksen hyväksymiseksi olisi tarvittu määräenemmistö eli kolme neljäsosaa äänistä, tässä äänestyksessä 70 ääntä. Nyt äänet jakautuivat muutoksen puolesta 54 ja sitä vastaan 39 (1 tyhjä ääni).

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena oli mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla haluttiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.

Kirkolliskokous hyväksyi eilen 11.5. lakivaliokunnan mietinnön vastaisen ja kirkkohallituksen esityksen mukaisen ehdotuksen ehtojen muuttamisesta äänin 53–42 (kaksi tyhjää ääntä). Työjärjestyksen mukaisesti asia palautui lakivaliokuntaan, joka ei kirkolliskokouksen päätöksestä huolimatta muuttanut kantaansa.

Uutinen kirkolliskokouksesta 11.5.2023

Lakivaliokunnan mietintö 3a/2023 kirkkohallituksen esityksestä 2/2023 kirkolliskokoukselle.
Kirkkojärjestyksen muuttaminen; avioliittoon vihkimistä koskevien edellytysten muuttaminen

Lakivaliokunnan mietintö 3/2023 kirkkohallituksen esityksestä 2/2023 kirkolliskokoukselle Kirkkojärjestyksen muuttaminen; avioliittoon vihkimistä koskevien edellytysten muuttaminen

Kirkolliskokous hyväksyi yhteistyösopimuksen solmimisen Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa

Kirkolliskokous hyväksyi piispainkokouksen esityksen mukaisesti yhteistyösopimuksen solmimisen Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.

Kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mukaan pitkä yhteistyö ja sen nykyiset muodot ja koordinointi puoltavat sopimuksen laatimista kirkkojen välillä. Virallinen sopimus edistää yhteistyötä kirkkojen välillä ja tukee ystävyystoimintaa seurakunta- ja hiippakuntatasoilla.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on laajaa yhteistyötä Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Ystävyysseurakuntasuhteita on noin 50 seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä, ja Mikkelin hiippakunnalla on ystävyyshiippakuntasuhde Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon läntisen hiippakunnan kanssa.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko on solminut kirkkojen välisen yhteistyösopimuksen Saksan evankelisen kirkon (1977), Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon (2000, päivitetty 2014), Namibian evankelis-luterilaisen kirkon (2001), Itävallan evankelisen kirkon (2005), Kiinan kristillisen neuvoston ja Ruotsin kirkon kanssa (2006), eteläisen Afrikan luterilaisen kirkon kanssa (2013) sekä Viron evankelis-luterilaisen kirkon kanssa (2017).

Perustevaliokunnan mietintö 1/2023 piispainkokouksen esityksestä 1/2023 kirkolliskokoukselle: Yhteistyöasiakirja Unkarin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa

Sijoittamista koskeva esitys raukesi

Kirkolliskokous jätti raukeamaan Mikkelin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksen, joka koski rahojen sijoittamista seurakuntatalouksissa ja tuomiokapituleissa.

Mikkelin hiippakuntavaltuusto esitti kirkon eläkerahaston sijoitusasiantuntemuksen käytön laajentamista seurakuntien ja hiippakuntien sijoitustoimintaan. Nykytilassa kukin seurakuntatalous ja hiippakunnat hoitavat itse oman varallisuutensa sijoittamisen joko oman sijoitusohjelman tai rahalaitosten ohjauksen mukaisesti.

Esitystä käsitellyt talousvaliokunta totesi, että esityksessä Kirkkohallituksen ja Kirkon eläkerahaston roolit sekoittuvat. Kirkon eläkelaitoksena toimiva Kirkon eläkerahasto on eriytetty Kirkon keskusrahastosta vuonna 2017. Lisäksi eläkerahaston nykyisillä resursseilla esityksessä kuvattua palvelua ei pystytä tuottamaan.

Talousvaliokunta toteaa, että Kirkkohallituksessa olisi tarpeen laatia selvitys, millaisella mallilla seurakuntatalouksien ja tuomiokapitulien rahojen sijoittamista voitaisiin jatkossa parhaiten keskitetysti hoitaa.

Talousvaliokunnan mietintö 4/2023: Mikkelin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä 1/2023 kirkolliskokoukselle: Rahojen sijoittaminen seurakuntatalouksissa ja tuomiokapituleissa

Kirkolliskokoukselle uusi työjärjestys

Kirkolliskokous vahvisti itselleen työjärjestyksen hallintovaliokunnan esityksen mukaisesti. Uuden kirkkolain nojalla kirkolliskokouksen tulee hyväksyä itselleen työjärjestys, ja siksi työjärjestys on katsottu välttämättömäksi uudistaa kokonaan.

Uusi työjärjestys noudattelee pääosin rakenteeltaan ja sisällöltään voimassa olevaa työjärjestystä. Uudessa työjärjestyksessä on muun muassa kirkkolain uudistuksesta johtuvia teknisiä sekä lakiviittausten päivittämisestä johtuvia muutoksia sekä eräitä sisällöllisiä muutoksia. Uutena asiana työjärjestyksessä on sähköisen kokouksen mahdollisuus kirkolliskokouksen kaikissa toimielimissä, myös täysistunnossa. Muutos tulee myös vaalien toimittamiseen kirkolliskokouksessa.

Hallintovaliokunnan mietintö 1/2023 Puheenjohtajien neuvoston ehdotuksesta 1/2023 kirkolliskokoukselle: Kirkolliskokouksen työjärjestys

Kirkkohallitus ryhtyy toimenpiteisiin seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselinten jäsenmääräsäännösten muuttamiseksi

Kirkolliskokous pyytää, että kirkkohallitus ryhtyy toimenpiteisiin seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselinten jäsenmääräsäännösten muuttamiseksi seuraavan hallintoon liittyvän uudistuksen yhteydessä.

Pyyntö perustuu edustaja-aloitteeseen, jonka oli allekirjoittanut seitsemän edustajaa. Aloitetta käsitellyt yleisvaliokunta toteaa, että seurakuntataloudet ovat keskenään hyvin erikokoisia ja niillä on omia erityispiirteitä. Väestöpohjat ja seurakuntien jäsenmäärät vaihtelevat myös suuresti. Suurimmissa seurakuntatalouksissa on vaarana demokratiavaje valtuustojen jäsenmäärän vähentyessä. Vaarana on, että pienimmät ryhmät eivät saa valtuustoon ollenkaan edustusta. Aloitteessa esille nostettu asia näyttäytyy selvimmin kaikkein suurimmissa seurakuntatalouksissa. Valiokunta katsoo, että ratkaisu voisi olla aloitteessa esitetty nykyiseen kuntalakiin perustuva malli tai vaihtoehtoisesti porrastusten tihentäminen kirkkovaltuustojen jäsenmäärien osalta.

Edustaja-aloite 2/2023 kirkolliskokoukselle: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselinten jäsenmääräsääntelyn uudistaminen

Yleisvaliokunnan mietintö 1/2023 edustaja-aloitteesta 2/2023: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien luottamuselinten jäsenmääräsääntelyn uudistaminen

Kirkkohallituksen täysistunnon työskentelyä kehitetään ja jäsenten valintaa uudistetaan

Kirkolliskokous antoi kirkkohallituksen tehtäväksi selvittää ja käynnistää toimet kirkkohallituksen täysistunnon työskentelyn kehittämiseksi ja jäsenten valinnan uudistamiseksi. Päätöksen taustalla on edustaja-aloite, jossa nostetaan esiin toisaalta tarve jäsenten talouden ja oikeudelliseen osaamiseen ja toisaalta täysistunnon päätösvaltaisuuden haasteet, joita on ilmennyt mm. esteellisyyksien vuoksi.

Edustaja-aloite 1/2023 kirkolliskokoukselle: Kirkkohallituksen työskentelyn ja valinnan kehittäminen

Hallintovaliokunnan mietintö 1/2023 Puheenjohtajien neuvoston ehdotuksesta 1/2023 kirkolliskokoukselle: Kirkolliskokouksen työjärjestys

Edustaja-aloitteita lähetettiin valiokuntiin

Kirkolliskokous käsitteli kevätistunnossaan viisi edustaja-aloitetta. Mietinnöt ja päätökset valmistivat luottamuselinten jäsenmääräsäännösten muuttamisesta sekä kirkkohallituksen työskentelyn ja valinnan kehittämisestä. Niistä on kerrottu tässä tiedotteessa.  

Lisäksi edustaja-aloite yhden lipun vaalista seurakuntayhtymissä lähetettiin yleisvaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 14 edustajaa. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta ryhtymään tarvittaviin säädösvalmisteluihin, jotta vuoden 2026 seurakuntavaalit toimitettaisiin yhtenä vaalina myös seurakuntayhtymissä. Tällä hetkellä seurakuntayhtymissä käydään kahden lipun vaalit. Seurakuntalaiset äänestävät edustajat sekä yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon että oman seurakuntansa seurakuntaneuvostoon.

Aloite maallikkoedustuksen vahvistamisesta seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa lähetettiin hallintovaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 28 edustajaa ja siitä käytiin vilkas keskustelu. Aloite oli tehty myös uskonnonvapauden edistämisestä maahanmuuttajien keskuudessa. Aloitteen oli allekirjoittanut 20 edustajaa ja se lähetettiin käsikirjavaliokuntaan. 

Edustaja-aloite 3/2023 kirkolliskokoukselle: Yhtymäseurakunnissa yhden lipun vaaliin

Edustaja-aloite 4/2023 kirkolliskokoukselle: Aloite maallikkoedustuksen vahvistamisesta seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa

Edustaja-aloite 5/2023 kirkolliskokoukselle: Uskonnonvapauden edistäminen maahanmuuttajien parissa

Kirkolliskokouksessa kukitettiin Mikkelin piispa Seppo Häkkinen,
joka pitkän kirkollisen uran siirtyy eläkkeelle tänä vuonna. Kiitospuheessaan 11.5.2023 arkkipiispa Tapio Luoma valitsi kolme sanaa kuvaamaan piispaa: tunnollisuus, uskollisuus ja vilpittömyys.

Seuraa kirkolliskokousta verkossa:  
Kirkolliskokousviikkoa voi seurata verkossa.
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) ja muu informaatio löytyvät verkossa
Kirkolliskokousedustajat 

Voit seurata kirkolliskokousta striimin kautta Kirkon YouTube-kanavalla.
Kaikki tallenteet kirkolliskokouksen täysistunnoista kootaan Kirkon kanavalle, josta ne ovat katsottavissa tekstitettyinä tallenteina myös kokouksen jälkeen.
Kuvia kirkolliskokouksesta Kirkon mediapankissa

Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous ja #kyrkomötet  
Kirkolliskokouksen viestintä:   
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232    
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503   
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815