Kirkolliskokoukselle esitys kummin lisäämisestä aikuiselle kastetulle

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muuttamista niin, että aikuiselle kastetulle olisi mahdollista lisätä kummi tai kaksi kummia. Tällä hetkellä kummi on mahdollista lisätä vain lapselle huoltajan esityksestä.

Täysistunto päätti säännöksen sisällöstä kokouksessaan 21.3.2023. Esityksestä pyydetään vielä laintarkastustoimikunnan lausunto ennen sen viemistä kirkolliskokoukseen.

Esityksen taustalla on kirkolliskokouksen edustaja-aloitteen pohjalta marraskuussa 2021 tekemä päätös pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan esitys kirkkojärjestyksen kummiutta koskevan säännöksen muuttamisesta.

Mahdollisuus lisätä kasteen jälkeen kummi myös aikuiselle kastetulle parantaisi kastetun mahdollisuutta kristilliseen kasvuun toisen aikuisen tukemana tilanteissa, joissa alkuperäinen kummi ei mahdollisesti ole käytettävissä.

Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen, ei kuitenkaan ennen kuin kirkkolainsäädännön uudistus tulee voimaan.

Kuvateksti: Mahdollisuus lisätä kasteen jälkeen kummi myös aikuiselle kastetulle parantaisi kastetun mahdollisuutta kristilliseen kasvuun toisen aikuisen tukemana tilanteissa, joissa alkuperäinen kummi ei mahdollisesti ole käytettävissä. Kuva: Maxim Hopman, Unsplash.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi, p. 050 553 6203 

Kirkolliskokoukselle esitys avioliiton vihkimisen ehtojen muuttamisesta

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle myös kirkkojärjestyksen avioliittoon vihkimistä koskevan säännöksen muuttamista. Esityksen mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Tällä hetkellä molempien puolisojen tulee olla rippikoulun käyneitä ja kirkon jäseniä. Kirkollinen vihkiminen onnistuu tällä hetkellä myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. 

Esityksestä pyydetään vielä laintarkastustoimikunnan lausunto ennen sen viemistä kirkolliskokoukseen. 

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla turvattaisiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.  

Kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen, ei kuitenkaan ennen kuin kirkkolainsäädännön uudistus tulee voimaan. 

Esityksen taustalla on kirkolliskokouksen marraskuussa 2020 Helsingin hiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä tekemä päätös pyytää kirkkohallitusta ryhtymään toimenpiteisiin kirkkojärjestyksen muuttamiseksi esitetyn kaltaisesti.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi, p. 050 553 6203 

Kirkolliskokoukselle esitys yhteistoimintalaista evankelis-luterilaisessa kirkossa

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi sisällöllisesti kirkolliskokoukselle annettavaksi esityksen laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tällä hetkellä yhteistoimintamenettelystä sovitaan kirkossa työ- ja virkaehtosopimuksella.

Uusi laki lisäisi ja vahvistaisi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi muun muassa käytävä säännönmukaista vuoropuhelua laajemmin kuin voimassa olevan sopimuksen pohjalta.

Ehdotettua lakia sovellettaisiin työnantajina toimiviin kirkon viranomaisiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 viranhaltijaa ja työntekijää.  

Esityksen on valmistellut työryhmä, jossa oli mukana työmarkkinaosapuolten edustajia. Työryhmä pyysi lausuntoja mm. seurakunnilta, kapituleilta, ministeriöiltä sekä työmarkkinaosapuolilta. Esityksestä pyydetään vielä laintarkastustoimikunnan lausunto ennen sen viemistä kirkolliskokoukseen.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, pirjo.pihlaja@evl.fi, p. 050 553 6203  

Kirkon keskusrahaston vuoden 2023 talousarvioon esitetään muutoksia

Täysistunto esittää kirkolliskokoukselle muutoksia kirkon keskusrahaston vuoden 2023 talousarvioon.

Vuoden 2022 tilinpäätöksessä toteutuneiden käyttämättömien määrärahojen osalta esitetään myönnettäväksi hiippakunnille 352 820 euroa, henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseja ja järjestelmiä kehittävälle Kipa 2 -hankkeelle 1 050 000 euroa, Kirkkohallituksen hallinto-osastolle kirkkolainsäädännön täytäntöönpanotoimiin ja määräaikaisen tilastoasiantuntijan palkkaamiseen 65 000 euroa, Digi-kirkko-hankkeelle sähköisen päätöksenteon äänestysjärjestelmään 25 000 euroa sekä kirkon yhteisen verkkosivuston evl.fi:n uudistukseen 40 500 euroa, Ruotsinkielisen työn keskukselle 38 000 euroa sekä Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille piispan vaihdoksen kustannuksiin 65 000 euroa. Valtion rahoituksesta jäi vuonna 2022 käyttämättä 239 994 euroa, joka esitetään siirrettäväksi vuoden 2023 talousarvioon. Määräraha on tarkoitus käyttää Imatran seurakunnan Kolmen ristin kirkon korjaustöihin.

Edellä mainituista muutoksista johtuen kirkon keskusrahaston tilikauden 2023 alijäämä on 1 876 220 euroa. Vuoden 2022 Kirkon keskusrahaston alijäämä oli 3 026 780 euroa. 

Lisätiedot: Controller Tarja Tirri, tarja.tirri@evl.fi, p. 050 520 3684 

Kirkon eläkerahaston ja Kirkon keskusrahaston tilinpäätökset kirkolliskokoukselle 

Täysistunto hyväksyi Kirkon eläkerahaston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2022. Täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että Kirkon eläkerahaston tulos -701 351 euroa siirretään Kirkon eläkerahaston alijäämätilille.

Täysistunto hyväksyi myös Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2022. Täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että kirkon keskusrahaston tilikauden alijäämä 3,0 miljoonaa euroa kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään.

Kirkon keskusrahaston vuoden 2022 talousarvio oli laadittu -6,1 miljoonaa euroa alijäämäisenä, ja tilikauden tulos oli -3,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän muodostumiseen vaikuttivat muun muassa rahoitusmarkkinoista johtuva rahoitustuottojen kääntyminen alijäämäiseksi sekä toteutuneet kertaerät (mm. seurakuntavaalit, synodaalikokoukset ja Ukraina-avustus).

Talousarviota paremman tuloksen muodostumiseen vaikuttivat muun muassa osan kärkihankkeiden toimenpiteistä siirtyminen vuodelle 2023 sekä tuta-menettelyssä sovitut säästötoimenpiteet.

Kirkolliskokous käsittelee tilinpäätökset toukokuussa. 

Lisätiedot: Controller Tarja Tirri, tarja.tirri@evl.fi, p. 050 520 3684 

Lisäksi täysistunto merkitsi tiedoksi Kirkon keskusrahaston henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2022 ja päätti lähettää sen toukokuun kirkolliskokoukselle tiedoksi.  
Lisätiedot: henkilöstöpäällikkö Sari Kiili, sari.kiili@evl.fi, p. 040 688 1418  

Kirkkohallitus nimeää jatkossa vain kaksi jäsentä Kirkon Ulkomaanavun hallitukseen 

Täysistunto antoi patentti- ja rekisterihallitukselle lausunnon, jossa se ilmoittaa hyväksyvänsä Kirkon Ulkomaanavun säätiön sääntömuutoksen. Sääntömuutoksen myötä kirkkohallitus nimittää Kirkon Ulkomaanavun hallituksesta alle 25 prosenttia, kun se aiemmin on nimittänyt koko hallituksen.

Sääntömuutoksen jälkeen kirkkohallitus valitsisi kaksi jäsentä hallitukseen, ja muut jäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsisi hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kymmenen ja enintään kolmetoista muuta jäsentä.  

Kirkon Ulkomaanavun säätiön sääntömuutos on välttämätön sen valtionapukelpoisuuden varmistamiseksi.

Lisätiedot: kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, kimmo.kaariainen@evl.fi, p. 040 522 1464