Kesän 2024 kysely: rippikoulussa on turvallista, hauskaa ja hyvä olla

Kesän 2024 rippikoulukyselyn alustavat tulokset osoittavat, että rippikoululaisten kokemukset rippikouluista olivat jälleen erittäin positiivisia. Nuoret antoivat rippikoululle taas kiitettävän kouluarvosanan 9–. 

Vuosittain toteutettavassa rippikoulukyselyssä esitetään väittämiä, joihin nuoret saavat vastata asteikolla 1–7. Rippikoulukyselyn viiden suosituimman väittämän tulokset ovat pysyneet yhtä positiivisina kuin aiemmin ja joissakin tapauksissa jopa parantuneet.  

Kyselyyn vastasi 10.6.–15.8. yhteensä 16 123 rippikoululaista. Alla olevat prosenttiluvut ilmaisevat niiden vastaajien osuuden, jotka olivat väittämän kanssa samaa mieltä (asteikolla 5–7). 

Kyselyyn vastanneista 94 prosenttia koki olonsa turvalliseksi rippikoulussa ja 93 prosenttia kertoi, että heillä oli hauskaa ja hyvä olla. Lisäksi 90 prosenttia vastaajista koki, että rippikoulussa sai olla oma itsensä, ja 88 prosenttia koki, että yhteishenki ryhmässä oli hyvä.  

“Nuoret kertoivat avoimissa vastauksissaan mahtavasta ja ainutlaatuisesta kokemuksesta, uusista ystävistä, yhdessä nauramisesta ja uusien asioiden oppimisesta”, tiivistää Mikko Wirtanen, joka toimii rippikoulun ja kirkon kasvatuksen kehittämisen asiantuntijana Kirkkohallituksessa. 

“Ainoastaan 3–4 prosenttia nuorista oli näiden väittämien kanssa eri mieltä (asteikolla 1–3). Tähän joukkoon kuuluu kuitenkin melkein pari tuhatta nuorta. Heidän kohtaamiseensa ja rippikoulukokemukseensa on kiinnitettävä erityistä huomiota”, Wirtanen pohtii. 

Wirtasen mukaan syitä kehnolle kokemukselle voi olla monia. Oma motivaatio on ollut ehkä vähäinen, haastavat elämäntilanteet rippikoulun ulkopuolelta ovat saattaneet vaikuttaa, leirielämä tai rippikoulun toteutus ei ole vastannut odotuksia, hyvä ryhmähenki on jäänyt muodostumatta, työntekijä on toiminut jossain tilanteessa taitamattomasti tai syntyneitä konflikteja ei ole osattu ryhmässä käsitellä. 

Virheistä opitaan ja hyviä käytäntöjä jaetaan 

Tänä kesänä mediassa esillä olleet työntekijöiden väärinkäytökset ja epäonnistumiset rippikouluissa eivät näytä vaikuttaneen suuren joukon kokonaisarvioon.  

“Näistä tapauksista on silti otettava opiksi”, Wirtanen toteaa.  

Virheiden mutta myös onnistumisten ja hyvien käytäntöjen käsittely on jo aloitettu seurakunnissa ja hiippakunnissa. Ohjeistuksien, kuten Turvallinen seurakunta -sivuston, merkitystä painotetaan entistä tarkemmin. 

“Tavoitteena on järjestää turvallinen leiriympäristö, ja seurakunnilla on jo olemassa kattavat ohjeistukset ja hyviä käytäntöjä tämän varmistamiseksi. Siitä huolimatta konflikteja syntyy ja virheitä tehdään. Rippikoulun ohjaajien ja työnantajan velvollisuus on reagoida aina nopeasti, ja poliisi puolestaan tutkii mahdolliset rikosepäilyt. Näin kaikkien osapuolten oikeusturva toteutuu”, Mikko Wirtanen kuvaa. 

Rippikoulu vahvistaa henkistä hyvinvointia 

Kyselyn mukaan nuorista 83 prosenttia kertoi iloitsevansa elämästä ja 78 prosenttia arvioi henkisen hyvinvointinsa hyväksi. Näissä arvioissa sukupuolten välillä oli selkeitä eroja. Pojat voivat paremmin kuin tytöt. Muunsukupuoliset nuoret arvioivat elämänilonsa ja henkisen hyvinvointinsa tyttöjä ja poikia heikommaksi.  

Noin 63 prosenttia nuorista koki rippikoululla olleen myönteistä vaikutusta henkiseen hyvinvointiinsa ja 79 prosenttia suhtautui myönteisesti omaan tulevaisuuteensa. 

Vuonna 2023 rippikoulun kävi 47 980 nuorta, joista 1 175 liittyi kirkkoon rippikoulun aikana. Liittyneistä 923 kastettiin. Kuluvan vuoden rippikoulujen osallistujatilastot julkaistaan keväällä 2025.  

Lisätietoja: Mikko Wirtanen, asiantuntija, Jumalanpalvelus ja kasvatus, Kirkkohallitus mikko.wirtanen@evl.fi, 040 358 1869  

Liite: Kuvituskuvassa isosia. Kuvan on ottanut Suvi Sievilä.