16.2.2023 Paras tapa vaikuttaa on perehtyä ilmastokriisiin ja ryhtyä aktivistiksi Lukiolainen Miriam Atkins laati tekstin syyskuussa 2022 palautteena Kirkon ympäristöpäivien avajaisista, jossa hän oli mukana esiintymässä Puolalanmäen musiikkilukion diskanttikuorossa. Hiilineutraalius on yksi kirkon päätavoitteista. Se on hienoa, sillä kirkko tavoittaa suuren osan suomalaisista ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkon ilmastotavoitteista puhutaan paljon, esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävillä kirkon ympäristöpäivillä. Ilmastotoimista keskustelu on tärkeää, jotta saadaan yhä […]
25.2.2022 Metsä kutsuu seikkailemaan Tiia Merenheimo, Metsä- ja vastuullisuuskoordinaattori, Suomen Partiolaiset Metsä on minulle ihmettelyn paikka. Kaikki kasvit, linnut, värit ja muodot ja metsän valo eri vuodenaikoina ihastuttavat loputtomasti. Voisi sanoa, että metsäsuhteeni on ylisukupolvinen. Mummini, biologian lehtorin tytär, opetti rakastamaan vanamon tuoksua ja lemmikin vaaleaa sineä. Kuuntelin linnunlaulukasetteja ja piirsin lintujen kuvia muorin ja vaarin luona lintukirjasta. Äitini […]
25.2.2022 Ekopaasto – uuden etsintää ja iloon johtavaa luopumista Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallituksen kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden johtava asiantuntija Ekopaasto on ollut alusta alkaen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja monen muun toimijan yhteinen hanke. Olin mukana aivan sen syntyessä kymmenkunta vuotta sitten. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ulla Ala-Ketola otti yhteyttä. SYKE oli aiemmin toteuttanut Microsoftin, kaupallisen suuryrityksen, kanssa etätyön edistämiskampanjan. Nyt Ulla otti yhteyttä meihin, uskonnolliseen toimijaan […]
21.2.2022 Maan ja taivaan rajalla Saija Kuusela, projektipäällikkö, FT, SYKE Missään ei ole näin sinistä taivasta. Lumi ei loista samalla lailla, kipunoi tällä tavalla iltapäivän valossa, joka siivilöityy männynrunkojen välistä. Rinne on jyrkkä, huohotan ja pysähdyn. Kun nostan katseeni, taivaan syvänkirkas sinisyys lyö silmille. Männyt seisovat punaisina, hiljaisina, ikuisina. Itkettää ilosta. Rinne kohoaa torppani takana. Pieni pläntti metsää, joka merkitsee […]
21.2.2022 Metsä mielessäni ilman minua Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto Puilla ja metsällä on vahva yhteys siihen keitä olemme. Olemme kysyneet kuuselta, mihin koti kannattaa rakentaa ja suojanneet eläimiämme pihlajalla. Metsä on muokannut kieltämme ja puhettamme. Olenkin joskus miettinyt, että jos kadotamme metsistämme jotain oleellista, kadotammeko samalle omaa historiaamme, kieltämme ja tapaamme ajatella. Oma metsäsuhteeni on vaeltanut pitkän kierroksen. Lapsena […]
21.2.2022 Oma metsäsuhteeni Sini Miettinen, Tapio Uudisraivaajat tähtäävät linnoituksestaan lähestyviä rosvoja. Huojuvien heinien takaa voi nähdä ruskeat, laukkaavat hevoset ja tuulessa lepattavat hatut. Uudisraivaajien lapset ovat kyyristyneet suojaan paaluvarustuksen taakse. ”Tulkaas syömään!” huutaa päiväkodin täti pihassa. Ratsut katoavat, linnoitus muuttuu ruohottuneeksi kuopaksi, ja Laura Ingallsin kukkamekon sijalla minulla onkin ruohonpätkiä täynnä olevat sammarit. Juoksemme metsänreunasta pihalle ja sisään […]
21.2.2022 Metsä kutsuu Kirsi Männistö, diakoniatyöntekijä, Tainionvirran seurakunta Rasahtelua, huminaa, nakutusta. Suljen silmät ja hengitän syvään sisään ja ulos. Oi metsä, sinä kutsut ja minä vastaan: tässä olen, hoivaa minua. Kun kaikkea pään ja mielen sisäistä on tungokseen asti, on hoitavaa lähteä luontoon. Suuntaan askeleeni metsäpolulle, koska metsän siimeksessä tuntuu helpolta vaan olla, kaikesta suorittamisesta vapaana. Ja tavallaan […]
8.2.2022 Metsän monet merkitykset Salka Orivuori, Martat Jo yli sata vuotta sitten – vuonna 1921 – kirjoittivat Marttajärjestön voimanaiset Alli Nissinen ja Fanny Hult Martat-lehden edeltäjässä, Emäntä-lehdessä ”luonnonsuojeluksesta” näin: ”Asemaansa lomakunnan herrana on ihminen käyttänyt mitä itsekkäimmällä tavalla. Hän ei ole tyytynyt viisaana isäntänä hoitamaan ympärillään olevaan luontoa ja käyttämään sen antimia jatkuvasti hyväkseen, vaan on rajattomassa ahneudessaan kaikkialla […]
2.2.2022 Lempivaatteet ovat luonnollekin hyväksi Vaatteiden valmistamisessa kuluu materiaalista riippuen melkoinen määrä vettä. Kaikkein eniten sitä tarvitaan puuvillan kasvattamiseen. Esimerkiksi t-paidan elinkaarensa aikana vaatimasta vesimäärästä 88 prosenttia kuluu puuvillan viljelyyn, farkuissa tämän osuus on peräti 92 prosenttia. Vettä tarvitaan tekstiilien tuotannon lisäksi kankaiden valkaisuun, värjäykseen, painatuksiin ja muuhun loppukäsittelyyn. Käytössä vaatteiden pesu vie lähes yhtä paljon vettä materiaalista riippumatta. Mukavana […]
2.2.2022 Roskaaminen täytyy saada loppumaan Muistatko kuvan, jossa juomatölkin sixpack-muovirenksu on puristunut kilpikonnan ympärille? Tai kuvat merten valtavista jätepyörteistä? Kuvat ovat karuja, mutta niin on todellisuuskin. Kaikki se vedessä kelluvan ja rannoille ajautuneen roskan määrä on lopulta vain osatotuus, arviolta noin 70 prosenttia mereen päätyvästä roskasta vajoaa näkymättömiin meren pohjaan. Miljoonia tonneja muovijätettä päätyy maailman meriin joka vuosi. Suomen Ympäristökeskuksen […]