Matt. 25:31–46 Kun täytin 40, aloin pikkuhiljaa ymmärtää näkeväni ihmiselon virtauksia edes hivenen aiempaa nuoruutta laajemmin. (Odotan innolla vanhuutta, jos sinne asti poluillani ennätän.) Viime aikoina on tullut pähkäiltyä esimerkiksi sitä, miten tässä kulutuksen, lomamatkojen ja toisaalta kasvavan eriarvoisuuden makuisessa yksilökeskeisessä kulttuurissamme vapaus näyttäytyy myös niin, että jokainen kantaa vastuun teoistaan – ja tekemättä jättämisistään.  […]