Hautajaiset ja suru

Etualalla vaaleanpunainen ruusu, taustalla kynttilöiden valoa.

Läheisen kuolema herättää meissä monia tunteita, surua, kaipuuta, rakkautta, ehkä vihaa. Sureminen vie voimia, joten ole armollinen itsellesi.

Jonkun on helppo itkeä, toinen suree hiljaa. Älä jää surun kanssa yksin, puhuminen helpottaa. Jos et syystä tai toisesta voi keskustella tunteistasi perheen tai ystäviesi kanssa, on monia kanavia, joissa sinua kuunnellaan. Yksi näistä on Kirkon keskusteluapu. Voit olla yhteydessä myös paikallisen seurakunnan työntekijöihin. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Seurakunnissa kokoontuu myös sururyhmiä, joihin voi liittyä ja saada vertaistukea. Osallistuminen ei edellytä kirkkoon kuulumista tai seurakunta-aktiivisuutta.

Hautajaisiin osallistuminen on yksi tapa surra. Lasten kanssa on tärkeä puhua kuolemasta ja kertoa hautajaisista etukäteen. Lapsi ilmaisee surua omalla tavallaan. Hautajaisissa saa liikkua ja näyttää tunteita. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea, kuten jokainen sureva toisen ihmisen tukea.

Mikäli et osallistu hautajaisiin, voit ottaa osaa toisten suruun puhelulla, viesteillä, lähettämällä suruadressin tai kukkatervehdyksen. Surevia on tärkeää muistaa silloinkin, kun hautajaiset ovat ohitse.

Hautajaisten suunnittelussa ja toteutuksessa seurakunnan työntekijät ovat apuna. (Tulossa Surevien opas)