30.3.2023 Yhteiskuntatyö Yhteiskuntatyöksi kutsutaan kirkon toimintaa, jonka tavoitteena on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun luterilaiseen sosiaalietiikkaan ja kirkkojen väliseen keskusteluun perustuvia näkemyksiä, tukea seurakuntia yhteiskunnallisen vastuun kantamisessa ja laajentaa kirkon huomiota työelämän ja ympäristön kysymyksiin. Yhteiskuntatyö alkoi 1950-luvulla kirkon teollisuustyönä, jonka syntyyn vaikuttivat rintamalla toimineiden pappien kokemukset. He halusivat jatkaa yhdessä jaetuissa koettelemuksissa syntyneitä yhteyksiä myös rauhan aikana. Aluksi […]
30.3.2023 Pakolais- ja maahanmuuttajatyö Seurakuntien kaikilla työmuodoilla lapsityöstä vanhustyöhön on kosketuspintoja Suomeen tulleeseen uuteen väestöön. Kirkko tarjoaa hengellistä kotia eri puolilta maailmaa tulleille ihmisille suomenkielisen, kansainvälisen tai omakielisen toiminnan piirissä. Kirkko tukee myös maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirkon monikulttuurisuustyöryhmän mukaan kirkolla ja paikallisseurakunnilla on tärkeä asenteita ja ilmapiiriä luova tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Seurakuntien tulee vastustaa syrjintää ja rasismia sekä […]
30.3.2023 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyötä tehdään ilman palkkiota toisten hyväksi. Toiminta on usein sidoksissa johonkin organisaatioon, kuten kirkkoon. Kirkon vapaaehtoistyössä toimii yhteensä noin 200 000 ihmistä. Vapaaehtoisia toimii vaihtelevasti kaikilla kirkon työaloilla, kuten jumalanpalveluksissa (esim. ehtoollisavustajat, kolehdin kantajat), musiikkitoiminnassa (esim. kirkkokuorot), nuorisotyössä (esim. rippikoulujen isoset), lapsityössä (esim. pyhäkoulunopettajat), sielunhoidossa (esim. palvelevan puhelimen päivystäjät), diakoniatyössä (esim. lähimmäispalvelu) ja hallinnossa (maallikkojäsenet). […]
30.3.2023 Kirkonkirjat Kirkonkirjoilla tarkoitetaan erilaisia seurakunnan ylläpitämiä rekistereitä ja luetteloita. Niitä ovat luettelo seurakunnan jäsenistä sekä luettelot syntyneistä ja kastetuista, rippikoulun käyneistä ja konfirmoiduista sekä henkilöistä, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta. Lisäksi pidetään rekisteriä avioliittoon vihityistä, kuolleista ja haudatuista, muuttaneista sekä kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä. (Kirkkolaki 16:2) Vanhat kirkonkirjat ovat mielenkiintoinen lähde muun muassa sukututkimuksessa. […]
30.3.2023 Aikuiskasvatus Seurakunnat järjestävät aikuisille opiskelumahdollisuuksia kursseina, ajankohtaisia aiheita käsittelevinä luentosarjoina sekä seurakunta- ja maallikkokouluina. Aikuisten kristillistä tietoutta ja sen mukaista elämäntulkintaa pyritään vahvistamaan myös monimuotoisen retriittitoiminnan, hengellisen ohjauksen, hengellisen lukuharrastuksen , kirkkomusiikin, kristillisen taidetoiminnan ja seurakunnan jumalanpalveluselämän kautta. Seurakuntakasvatus pyrkii tukemaan kokonaisvaltaista ihmiskuvaa, jossa elämänkysymykset ja kristinuskon sanoma nivoutuvat toisiinsa.
30.3.2023 Jäsenyys kirkossa Kirkon jäseneksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella eri tavalla: a) Kasteen kautta. Kastettavat voivat olla lapsia tai aikuisia. 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat kirkkoon liittyjät osallistuvat kasteopetukseen ennen kastamista. b) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisöissä oikein kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudelleen. c) Kirkon jäsenyydestä eronnut […]