Etenkin suurilla seurakuntayhtymillä on yleensä oma seurakuntalehti. Osalla seurakunnista on lehden sijasta seurakunnan verkkosivu tai sivut paikallislehdessä. Lehdillä on myös verkkosivustoja. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntalehdet yhdistyivät vuoden 2017 alussa. Yhteinen toimitus tuottaa verkkomediaa ja joka toinen viikko ilmestyvää paperilehteä, jossa on kaupunkikohtaiset vaihtosivut. Lehden nimenä on Kirkko ja kaupunki. Samalla myös pääkaupunkiseudun Valomerkki-verkkomedia muuttui […]

Kirkon romanityöllä tarkoitetaan romaniväestön kirkollisten palvelujen kehittämistä. Romaniväestölle pyritään tarjoamaan kirkollisia palveluja heidän omalla kielellään. Seurakunnat järjestävät muun muassa leirejä, koulutustilaisuuksia ja seminaareja yhdessä romanien etujärjestön Romano Missio ry:n kan ssa. Kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan asettama Kirkko ja romanit -työryhmä toimii romanien erityiskysymysten ja kulttuurin tunnetuksi tekemiseksi sekä syrjinnän ja rasismin vähentämiseksi.

Kiinnostus sukututkimusta kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Onnekkaimmat voivat edetä siinä aina 1500-luvulle saakka, hyvin monet 1700-luvulle. Sukututkimuksia voi sekä tilata että tehdä itse. Avainpaikkoja sukututkimusta haluaville ovat seurakuntien kirkkoherranvirastot. Suomen väestökirjanpito on ollut kirkon tehtävänä varhaisimmista ajoista eli 1500-luvun lopulta asti. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on siirtänyt sataa vuotta vanhemmat kirkonkirjat maakunta-arkistoihin. Neuvostoliitolle luovutettujen Karjalan […]

Kasvattaminen ja opettaminen ovat keskeinen osa kirkon perustehtävää jo Jeesuksen kastekäskyn (Matt. 28:19-20) perusteella. Kristillisen tiedon ja elämäntavan opettaminen kuuluvat kiinteästi kirkon olemukseen. Kristillisen varhaiskasvatuksen ja lapsityön keskeisiä muotoja ovat päiväkerhot, perhekerhot ja pyhäkoulut. Kouluikäisille lapsille seurakunnat järjestävät monimuotoista kerho-, retki- ja partiotoimintaa. Rippikoululla ja siihen kiinteästi liittyvällä isostoiminnalla on puolestaan keskeinen paikka ja tehtävä […]

Palveluoperaatio Saapas on nuorisotyön menetelmä. joka perustuu vapaaehtoistyölle. Valtakunnallisesti Saappaasta vastaa Lasten ja nuorten keskus ry, joka kouluttaa paikallisten ryhmien ohjaajat ja tukee ryhmien toimintaa. Saapas-ryhmän toiminta perustuu Tavoitteena on tarjota nuorisotyön palveluita myös niille nuorille, jotka viettävät aikaansa jossakin muualla kuin järjestetyn nuorisotoiminnan piirissä. Saapas toimii keskustelukumppanina, avun antajana ja opastajana, siellä missä nuoret […]

Kirkollinen kriisityö on kirkon erityistä työtä kriisin aikana ja kriisitilanteissa. Kriisin aikoja ovat esimerkiksi sodat ja muut vakavat, pitkittyneet levottomuudet. Kriisitilanteita ovat esimerkiksi onnettomuudet ja väkivallanteot. Kirkko haluaa olla aktiivisesti mukana kaikissa tilanteissa, missä ihmiset tarvitsevat rinnallakulkijaa. Luterilaisten seurakuntien palveluksessa toimii muun muassa 150 sairaalasielunhoitajaa. Käsitys kriisistä Yksittäisen ihmisen kannalta puhutaan tilannekriiseistä ja kehityskriiseistä. Kehityskriisejä […]

Tiekirkot ovat kirkkoja, jotka ovat kesäisin auki matkailijoita varten. Yleisimmin ovet ovat auki 5.6.–20.8. klo 11–16. Osa Tiekirkoista on avoinna ympäri vuoden. Aukioloajat vaihtelevat, ja tiedot on hyvä tarkistaa tiekirkkopalvelun verkkosivuilta. Suomen ensimmäiset Tiekirkot avautuivat 1990-luvun alussa, jolloin avoinna oli muutama kirkko Pohjois-Suomessa. Saksasta lähtenyt idea avointen ovien kirkoista on vuosien mittaan saanut siivet. Mukana on […]

Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Kinkerit kehittyivät aikoinaan keskiajan papiston ripitysmatkoista. Lukukinkereiden pitäminen kirjattiin vuoden 1686 kirkkolakiin. Vanhempien, isäntien, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli kokoontua lukupiireittäin. Ennen oppivelvollisuuden tuloa voimaan lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina erittäin huomattava kansansivistyksellinen vaikutus. Kinkerit olivat osa […]

Kirkon Nuorisopäivät oli nuoren seurakunnan yhteinen, kansankirkollinen ja valtakunnallinen tapahtuma. Tapahtumassa korostui nuorten monimuotoinen osallistuminen ja yhteys. Kristillisen uskon sisältöön ja nuorten elämänkysymyksiin paneuduttiin muun muassa raamattutyöskentelyjen, gospelkonserttien, jumalanpalvelusten ja luovan toiminnan kuten esimerkiksi näytelmien ja tanssin kautta. Kirkon Nuorisopäivien pääjärjestäjinä olivat tapahtuman taloudesta vastannut Nuorten Keskus sekä paikallisseurakunta, järjestävän alueen hiippakunta, Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston […]

Kehitysvammainen on henkilö, jolla on vamma ymmärryksen ja käsityksen alueella. Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaisille ihmisille vaikeampia kuin muille. Kirkon kehitysvammaistyön lähtökohtana on kehitysvammaisen kunnioittaminen ja hänen ominaisuuksiensa huomioon ottaminen seurakuntatyössä. Kehitysvammaisia tuetaan niin, että he voivat olla osallisina ja osallistua seurakunnan toimintaan. Seurakunnissa tehtävässä kehitysvammatyössä toimitaan yhdessä kehitysvammaisten, heidän vanhempiensa ja […]