30.3.2023 Etiikka Etiikka on toisaalta teologiaan, toisaalta käytännölliseen filosofiaan kuuluva oppiaine. Teologinen etiikka tutkii kirkon tai uskonnollisen ihmisen moraalista ajattelua ja käyttäytymistä sekä niiden perusteita. Kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset arvoarvostelmat tai niiden takana olevat laajemmat teoreettiset hahmotukset (metaetiikka). Teologinen etiikka kuuluu systemaattisen teologianalaan. Luterilaisen moraaliteologian pohja on niin sanotussa luonnollisessa moraalilaissa. Eettisesti oikeat teot ovat järjen sanelemia, […]
30.3.2023 Armolahja Armolahjalla tarkoitetaan Jumalan antamaa lahjaa tai kykyä (kr. kharisma). Uuden testamentin kielenkäytössä armolahja tarkoittaa sekä yksittäisen seurakuntalaisen erityiskykyjä tai panosta oman seurakuntansa rakennukseksi (1. Kor. 1:4–7, 12:4–11) että virkaan erotetun saamaa kutsua ja lahjaa seurakunnan palvelemisessa ( 1.Tim 4:14, 2.Tim. 1:6). Rinnakkaisnimitys hengellinen lahja tai henkilahja viittaa kykyjen ja tehtävien lahjoittajaan, Jumalaan, joka jakaa lahjoja […]
30.3.2023 Hurskas Hurskas tarkoittaa oikeamielistä. Vanhurskaus on ihmisen ulkopuolelta tulevaa, Jumalan lahjoittamaa oikeamielisyyttä. Joskus hurskaalla tarkoitetaan uskonnollista, esimerkiksi kristittyä ihmistä, joka pyrkii elämään kristillisen etiikan mukaan.
30.3.2023 Ristinmerkki Ristinmerkki on kristittyjen tunnusmerkki ja uskontunnustus, jolla siunataan joko itsensä tai toisia ihmisiä tai asioita. Ristinmerkki muistuttaa Kristuksen rististä. Merkki on siunaava rukous ja symboli, joka ilmaisee osallisuutta Kristuksen sovitustyöstä ja siitä lähtevästä uudistavasta voimasta. Ristinmerkki kuuluu olennaisena osana paitsi kasteeseen myös koko julkiseen ja yksityiseen uskonelämään. Luther suositteli päivän aloittamista ristinmerkillä: ”Noustessasi aamulla vuoteesta […]
30.3.2023 Allegoria Allegoria tarkoittaa vertauskuvaa tai vertauskuvallista esitystapaa. Allegorinen selitys perustuu käsitykseen, jonka mukaan Raamatun ilmausten taakse kätkeytyy jokin vertauskuvallisesti ilmaistu hengellinen merkitys. Selitystapa kehittyi Aleksandriassa ja sen tunnetuin edustaja oli 1. vuosisadalla elänyt juutalainen teologi Filon. Uuden testamentin tutkijat erottavat Jeesuksen vertauksissa useita eri lajeja, joista yksi on allegoria. Allegoriassa vertauksen useilla yksityiskohdilla on vastineensa vertauksen […]
30.3.2023 Vanhurskauttamisoppi Oppi syntisen vanhurskauttamisesta kuvaa käsityksen ihmisen pelastumisesta. Se on keskeinen osa läntisen kristikunnan dogman muodostusta. Vanhurskauttamisopissa on kyse siitä, kuinka ihminen pääsee takaisin Jumalan yhteyteen, on sovinnossa Jumalan kanssa ja vapautuu elämää tuhoavista turmiovalloista. Apostoli Paavalin opetus Raamatussa vanhurskauttamisopin perusta on erityisesti Paavalin ajattelussa, joka korostaa kristityn ja Kristuksen läheistä yhteyttä. Paavalin mukaan kristittynä eläminen […]
30.3.2023 Kilvoittelu Kilvoittelulla tarkoitetaan kristillisten elämänarvojen ja opetuksen toteuttamista omassa elämässä. Kilvoitteluperinne on keskeisempi ortodoksisuudessa ja katolilaisuudessa kuin luterilaisuudessa. Joissain kristillisissä perinteissä ankaran kilvoittelun kautta voidaan ajatella päästävän lähemmäs Jumalaa. Luterilaisuudessa kuitenkin ajatellaan, että ihmiset tulevat Jumalalle kelpaaviksi ainoastaan Jumalan armon vuoksi. Kilvoittelun ydin on siten Jumalan hyvyyteen ja armoon turvautumisessa. Uskonnot Suomessa
30.3.2023 Ihme Ihmeellä tarkoitetaan joko luonnonlait kumoavaa Jumalan puuttumista luonnolliseen asioiden kulkuun tai johdatusta, joka koetaan ihmeelliseksi riippumatta siitä, tapahtuuko mitään yliluonnollista. Jeesuksen kerrotaan tehneen lukuisia ihmeitä. Ne olivat muun muassa tunnustekoja (veden muuttaminen viiniksi, myrskyn hiljentäminen käskyllä), parantamisihmeitä (spitaalisten parantaminen, sokealle näön antaminen), kuolleista herättämisiä (Lasarus, nuori tyttö) j a ruokkimisihmeitä (pienellä määrällä leipää ja kalaa […]
30.3.2023 Kristologia Kristologia on oppi Kristuksen persoonasta ja työstä. Oppi Kristuksesta on kolminaisuusopin ohella kristinuskon päädogmi. Teologiassa on hahmoteltu kristologiaa ”ylhäältä” ja ”alhaalta”. Edellinen lähestyy Jumalan Poikaa ikuisena Sanana ja Jumalan toisena persoonana, jälkimmäinen puolestaan ihmiseksi tulleena, kärsivänä ja ristillä kuolevana. Kirkon oppi Kristuksesta kiteytyy kaksiluonto-oppiin. Sen mukaan Kristus on tosi ihminen ja tosi Jumala, näitä kahta […]
30.3.2023 Mystiikka Mystiikka tulee kreikan sanasta mystikos, salainen. Kristillinen mystiikka on syvällistä rukousta ja mietiskelyä, jossa pyritään suoraan yhteyteen (lat. unio) Jumalan kanssa. Kristillisen mystiikan perinne on alkanut jo varhaiskristillisyydessä, mutta varsinainen mystiikan teologian kehittäminen alkoi 400–500 lukujen vaihteessa. Mystiikka kukoisti keskiajalla luostarilaitoksen piirissä. Uskonpuhdistuksen jälkeen mystiikan harjoittamista ei nähty tarpeellisena, eikä se kuulu protestanttisten kirkkojen perinteeseen. […]