30.3.2023 Pyhimys Pyhimys on roomalaiskatolisen kirkon virallisesti pyhäksi julistama henkilö, jolle määrätään kirkkovuodessa muistopäivä. Pyhimyksen muistopäivä on hänen kuolinpäivänsä, jolloin hänet korotettiin kirkkauteen. Suomen kirkossa pyhimysten muistaminen lakkasi, kun Ruotsin valtio toimeenpani reformaation 1500-luvulla, jolloin esimerkiksi Turun tuomiokirkosta poistettiin pyhimysalttarit ja tilalle asetettiin sotapäälliköiden ja muiden ylimysten hautamuistomerkkejä. Suomen vanhimmat kirkot ovat pyhimyksille vihittyjä (esimerkiksi Pyhän Jaakon […]
30.3.2023 Etiikka Etiikka on toisaalta teologiaan, toisaalta käytännölliseen filosofiaan kuuluva oppiaine. Teologinen etiikka tutkii kirkon tai uskonnollisen ihmisen moraalista ajattelua ja käyttäytymistä sekä niiden perusteita. Kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset arvoarvostelmat tai niiden takana olevat laajemmat teoreettiset hahmotukset (metaetiikka). Teologinen etiikka kuuluu systemaattisen teologianalaan. Luterilaisen moraaliteologian pohja on niin sanotussa luonnollisessa moraalilaissa. Eettisesti oikeat teot ovat järjen sanelemia, […]
30.3.2023 Allegoria Allegoria tarkoittaa vertauskuvaa tai vertauskuvallista esitystapaa. Allegorinen selitys perustuu käsitykseen, jonka mukaan Raamatun ilmausten taakse kätkeytyy jokin vertauskuvallisesti ilmaistu hengellinen merkitys. Selitystapa kehittyi Aleksandriassa ja sen tunnetuin edustaja oli 1. vuosisadalla elänyt juutalainen teologi Filon. Uuden testamentin tutkijat erottavat Jeesuksen vertauksissa useita eri lajeja, joista yksi on allegoria. Allegoriassa vertauksen useilla yksityiskohdilla on vastineensa vertauksen […]
30.3.2023 Vanhurskauttamisoppi Oppi syntisen vanhurskauttamisesta kuvaa käsityksen ihmisen pelastumisesta. Se on keskeinen osa läntisen kristikunnan dogman muodostusta. Vanhurskauttamisopissa on kyse siitä, kuinka ihminen pääsee takaisin Jumalan yhteyteen, on sovinnossa Jumalan kanssa ja vapautuu elämää tuhoavista turmiovalloista. Apostoli Paavalin opetus Raamatussa vanhurskauttamisopin perusta on erityisesti Paavalin ajattelussa, joka korostaa kristityn ja Kristuksen läheistä yhteyttä. Paavalin mukaan kristittynä eläminen […]
30.3.2023 Kilvoittelu Kilvoittelulla tarkoitetaan kristillisten elämänarvojen ja opetuksen toteuttamista omassa elämässä. Kilvoitteluperinne on keskeisempi ortodoksisuudessa ja katolilaisuudessa kuin luterilaisuudessa. Joissain kristillisissä perinteissä ankaran kilvoittelun kautta voidaan ajatella päästävän lähemmäs Jumalaa. Luterilaisuudessa kuitenkin ajatellaan, että ihmiset tulevat Jumalalle kelpaaviksi ainoastaan Jumalan armon vuoksi. Kilvoittelun ydin on siten Jumalan hyvyyteen ja armoon turvautumisessa. Uskonnot Suomessa
30.3.2023 Ihme Ihmeellä tarkoitetaan joko luonnonlait kumoavaa Jumalan puuttumista luonnolliseen asioiden kulkuun tai johdatusta, joka koetaan ihmeelliseksi riippumatta siitä, tapahtuuko mitään yliluonnollista. Jeesuksen kerrotaan tehneen lukuisia ihmeitä. Ne olivat muun muassa tunnustekoja (veden muuttaminen viiniksi, myrskyn hiljentäminen käskyllä), parantamisihmeitä (spitaalisten parantaminen, sokealle näön antaminen), kuolleista herättämisiä (Lasarus, nuori tyttö) j a ruokkimisihmeitä (pienellä määrällä leipää ja kalaa […]
30.3.2023 Hurskas Hurskas tarkoittaa oikeamielistä. Vanhurskaus on ihmisen ulkopuolelta tulevaa, Jumalan lahjoittamaa oikeamielisyyttä. Joskus hurskaalla tarkoitetaan uskonnollista, esimerkiksi kristittyä ihmistä, joka pyrkii elämään kristillisen etiikan mukaan.
30.3.2023 Ristinmerkki Ristinmerkki on kristittyjen tunnusmerkki ja uskontunnustus, jolla siunataan joko itsensä tai toisia ihmisiä tai asioita. Ristinmerkki muistuttaa Kristuksen rististä. Merkki on siunaava rukous ja symboli, joka ilmaisee osallisuutta Kristuksen sovitustyöstä ja siitä lähtevästä uudistavasta voimasta. Ristinmerkki kuuluu olennaisena osana paitsi kasteeseen myös koko julkiseen ja yksityiseen uskonelämään. Luther suositteli päivän aloittamista ristinmerkillä: ”Noustessasi aamulla vuoteesta […]
30.3.2023 Kristologia Kristologia on oppi Kristuksen persoonasta ja työstä. Oppi Kristuksesta on kolminaisuusopin ohella kristinuskon päädogmi. Teologiassa on hahmoteltu kristologiaa ”ylhäältä” ja ”alhaalta”. Edellinen lähestyy Jumalan Poikaa ikuisena Sanana ja Jumalan toisena persoonana, jälkimmäinen puolestaan ihmiseksi tulleena, kärsivänä ja ristillä kuolevana. Kirkon oppi Kristuksesta kiteytyy kaksiluonto-oppiin. Sen mukaan Kristus on tosi ihminen ja tosi Jumala, näitä kahta […]
30.3.2023 Iankaikkisuus Iankaikkisuus tarkoittaa kristillisessä teologiassa vastakohtaa ajalle, ajallisuudelle, katoavaisuudelle ja luotuna olemiselle. Kristitty voi olla uskon kautta jo nyt osallinen iankaikkisuudesta ja maailman historian jälkeen alkavasta iankaikkisesta elämästä Jumalan valtakunnassa. Ehtoollinen on tapahtuma, jossa ihminen konkreettisella tavalla tulee osalliseksi Jumalan iankaikkisuudesta ja kuoleman voittamisesta syödessään ja juodessaan Kristuksen ruumiin ja veren. Tämä iankaikkisuus on kristityn varsinainen […]