30.3.2023 Hiippakuntasihteeri Hiippakuntasihteerit eli hiipparit ovat sekatyöhenkilöitä, jotka toimivat hiippakunnan alueella muun muassa diakonian, kasvatuksen ja lähetyksen tehtävissä. Hiippakuntasihteerien esimies on hiippakuntadekaani.
30.3.2023 Piispa Piispa on hiippakuntansa seurakuntien ja pappien ylin kaitsija. Piispuus edustaa kirkon yhtenäisyyttä: piispan tehtävänä on pitää hänelle uskottu lauma koossa ja vaalia kirkon ykseyttä. Piispan kuuluu valvoa, että Jumalan sanaa saarnataan kirkon tunnustuksen mukaan, sakramentit jaetaan oikein ja että jumalanpalvelukset toimitetaan määräysten ja kirkon tradition mukaisesti. Piispalla on laajimmat hengelliset valtuudet hiippakunnassaan, esimerkiksi oikeus vihkiä […]
30.3.2023 Naiset pappeina Pappisvirka on avattu naisille useissa protestanttisissa kirkoissa 1900-luvun loppupuolella. Miespappeuden perinne on säilynyt roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Naispappeudesta myönteisen päätöksen tehneet kirkot ovat tulkinneet, että miesten toimiminen saarnavirassa varhaiskirkossa on perustunut miehen asemaan yhteiskunnassa, tai että varhaiskirkossa myös naiset toimivat merkittävissä seurakunnan tehtävissä. Yhteiskunnallisen näkemyksen muututtua sukupuolten tasa-arvoa kannattavaksi pappisviran avaaminen naisille on kehityksen johdonmukainen […]
30.3.2023 Asessori Luterilaisen kirkon piirissä asessori on tuomiokapitulin pappisasessorin ja lakimiesasessorin nimitys. Lakimiesasessori on tuomiokapitulin jäsen ja virkamies. Pappisasessorin virat ovat sivutoimisia. Asessorit valitaan vaalilla, jossa äänivaltaa käyttävät hiippakunnan papit ja lehtorit. Asessorit hoitavat muiden tuomioka pitulin jäsenten kanssa hiippakunnan kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä käsittelevät muita hiippakuntahallintoon liittyviä asioita. Vanhassa Roomassa asessori oli avustava virkamies. Sananmukaisesti […]
30.3.2023 Papinvaali Seurakunnan kirkkoherra valitaan yleisellä papinvaalilla. Papinvaali on välitön ja salainen. Virkaan valitaan se tuomiokapitulin ehdolle asettamista papeista, joka saa vaalissa eniten ääniä. Seurakunta voi kuitenkin valita kirkkoherran virkaan myös muun hakijan, jonka tuomiokapituli on todennut päteväksi ylimääräiseksi hakijaksi. Tästä menettelystä on säännökset kirkon vaalijärjestyksessä. Tullakseen valituksi ylimääräisen vaaliehdokkaan on saatava vähintään yksi kymmenesosa koko seurakunnan […]
30.3.2023 Kirkkoväärti Kirkkoväärti oli seurakunnan tärkein luottamustehtävä 1800-luvulle saakka. Kirkkoväärtin tehtäviin kuului seurakunnan taloudesta vastaaminen. Koska seurakunnat huolehtivat ennen kuntajärjestelmän perustamista monista nykyään kunnille kuuluvista tehtävistä, kirkkoväärti oli melkein kuin kunnanjohtaja.
30.3.2023 Kirkkoherra Kirkkoherra on paikallisseurakunnan johtaja. Nimitys tulee vanhasta ruotsin kielen sanasta kirkiohärra eli kyrkoherre, josta se on muuntunut latinan pastor-sanan vaikutuksesta muotoon kyrkoherde (paimen). Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta, rippikoulujen pidosta sekä yksityisen sielunhoidon ja ripin harjoittamisesta. Kirkkoherra valvoo seurakunnan kaikkea elämää ja työtä, kuten kristillistä kasvatusta […]
30.3.2023 Pedelli Kaarle-kuninkaan säädöksen mukaan tuomiokapitulissa pitää olla notaarin lisäksi yksi pedelli. Käytännössä kyse oli vahtimestarin virasta, jota nykyisin vastaa tuomiokapitulin vastaanoton toimistonsihteerin virka. Pedellin tehtävänä oli myös hoitaa kapitulin sinettiä.
30.3.2023 Pastoraalitutkinto Pastoraalitutkinto on tuomiokapitulissa suoritettava kirkon oma tutkinto, joka vaaditaan vakinaista papinvirkaa (kirkkoherra tai kappalainen) hakevilta. Pastoraalitutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että pappi on toiminut sitä ennen vähintään kaksi vuotta pappina tai lehtorina, ollut opettajana teologisessa tiedekunnassa tai työskennellyt uskonnonopettajana. Kirkkojärjestyksen mukaan häneltä vaaditaan myös moitteetonta käyttäytymistä. Ylempi pastoraalitutkinto vaaditaan muun muassa tuomiorovastilta ja hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorilta.
30.3.2023 Arkkipiispa Arkkipiispa on merkittävän alueen piispa tai jossakin tapauksessa johtava piispa (kr. arkhiepiskopos). Luterilaisista kirkoista vain Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian kirkoilla on arkkipiispan virka. Turun piispa sai arkkipiispan arvon vuonna 1817. Turun arkkihiippakunnassa arkkipiispan ensisijaiseen vastuualueeseen kuuluu Turun rovastikunta, johon kuuluu yhdeksän seurakuntaa. Piispan ensisijaiseen vastuualueeseen kuuluvat arkkihiippakunnan muut rovastikunnat ja seurakunnat, yhteensä 42 seurakuntaa. […]