30.3.2023 Pop-messu Pop-messut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia, joissa pop-musiikki on keskeisessä osassa. Niitä alettiin järjestää vuonna 2005 Helsingissä Töölön seurakunnassa, jossa niitä järjestetään edelleen kuukausittain. Ensimmäiset pop-messut toteuttivat nuorisotyönohjaaja Mikko Saari ja pastori Mikko Salmi. Pop-messuja on nykyään myös muualla Suomessa. Jokaisessa pop-messussa on artistivieras, joka esittää muutaman itse valitsemansa kappaleen. Lisäksi lauletaan sovitettuja virsiä. Pop-messu on suunnattu […]
30.3.2023 Kantillointi Kantillointi tarkoittaa esimerkiksi psalmin, lukukappaleen tai rukouksen laulamista sävelmäkaavaa käyttäen. Myös ehtoollisen asetussanat voidaan kantilloida. Kantillointisävelmät ovat Jumalanpalvelusten kirjassa. Kantilloinnin juuret ovat juutalaisessa jumalanpalveluskäytännössä. Myös kristillisessä perinteessä jumalanpalvelustekstit on yleensä kantilloitu. Esimerkiksi Martti Lutherin molempiin messuihin sisältyi suuri määrä kantilloitavia raamatuntekstejä ja rukouksia. Luterilaisessa perinteessä kantillointia alettiin korvata vähitellen lukemisella vasta valistuksen vaikutuksesta 1700-luvulla. Nykyisin […]
30.3.2023 Öljyllä voiteleminen Sairaan voiteleminen öljyllä on vanha kirkollinen perinne, jonka juuret ovat Raamatussa (Jaak. 5:14–15) ja varhaiskirkon elämässä. Voiteleminen tulee kyseeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa seurakunnan jäsen ei enää kykene vastaanottamaan Pyhää ehtoollista. Toimitus voidaan omaisten pyynnöstä tehdä silloinkin, kun kuoleva on tajuton. Jopa tiedottomalta näyttävä voi tuntea ja tunnistaa pyhän ristinmerkin otsallaan, ja vaikkei tunnistaisi, tärkeintä […]
30.3.2023 Konsekraatio Konsekraatiolla tarkoitetaan ehtoollisrukouksen yhteydessä tapahtuvaa ehtoollisaineiden siunaamista eli pyhittämistä. Englannin kielessä termi liitetään myös piispan tai kirkon vihkimiseen.
30.3.2023 Kaikulaulu Kaikulaulu on laulutapa, joka helpottaa esimerkiksi uusien virsien oppimista. Siinä esilaulaja tai lauluryhmä laulaa säkeen, jonka seurakunta toistaa. Kaikulaulua voidaan käyttää erityisesti lapsille tai perheille tarkoitetuissa jumalanpalveluksissa.
30.3.2023 Kollehta Kollehta tulee latinan kielen sanasta colligere, koota yhteen. Messun kaavassa kollehta on päivän rukous, joka päättää johdanto-osan. Perinteinen kollehta on lyhyt ja ilmaisultaan tiivis. Evankeliumikirjassa on kullekin pyhäpäivälle 3–4 vaihtoehtoista kollehtarukousta. Myös muita samantyyppisiä rukouksia messussa ja rukoushetkissä kutsutaan kollehdaksi (esim. ehtoolliskollehta).
30.3.2023 Liturgi Liturgi on jumalanpalvelusta, erityisesti messua johtava pappi. Tavallisesti liturgi myös saarnaa. Johtaessaan messua hänellä on yllään alban ja stolan lisäksi messukasukka.
30.3.2023 Evankeliumi Evankeliumi on Uuden testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, sakramenttien asettamisen, hänen uhrinsa ristillä sekä hänen ylösnousemuksensa. Luterilaisessa teologiassa evankeliumi on myös vastakohta lain käsitteelle. Laki ilmaisee Jumalan vaatimuksen ja evankeliumi ilmaisee sen, mitä Jumala armosta lahjoittaa ihmiselle. Evankeliumi […]
30.3.2023 Kolehti Jumalanpalveluksessa suoritetaan keräys, jossa seurakuntalaisilla on mahdollisuus antaa uhrilahjansa eli rahalahjoitus. Kolehdin taustalla on Uudessa testamentissa ilmaistu kehotus uhraamiseen ja puutteessa olevien auttamiseen (esim. 2. Kor. 9:13). Kirkon alkuaikoina kristityt toivat luonnon antimia, joista osa (leipä ja viini) erotettiin alttarilla siunattaviksi ja osa jaettiin apua tarvitseville. Kolehti kannetaan messussa uhrivirren (lat. offertorium) aikana. Se voidaan […]
30.3.2023 Korporaali Korporaali on alttarilla käytettävä liina, jolle asetetaan siunattavat ehtoollisaineet. Korporaaliliina osoittaa ne lahjat, jotka erotetaan ehtoollisaterialla jaettaviksi.