Liturgia on jumalanpalveluksesta käytetty kreikkalaisperäinen termi, joka tarkoittaa toisaalta kansan työtä (kr. laos, ergon), toisaalta työtä kansan hyväksi. Suomen kielessä jumalanpalveluksella on sama kaksoisnäkökulma: Jumala palvelee seurakuntaa ja seurakunta palvelee Jumalaa. Liturgia, pyhä palvelus, on Jumalan kansan juhla, jossa ylistetään Jumalaa hänen rakkaudestaan ja armostaan, julistetaan sanaa sekä rukoillaan ja vietetään sakramentteja. Siinä ilmenee kaikki […]

Kompletorio (lat. complere, päättää, täyttää) on rukoushetki päivän päättyessä. Kompletorion kaava on Jumalanpalvelusten kirjassa.

Sairaan voiteleminen öljyllä on vanha kirkollinen perinne, jonka juuret ovat Raamatussa (Jaak. 5:14–15) ja varhaiskirkon elämässä. Voiteleminen tulee kyseeseen erityisesti niissä tilanteissa, joissa seurakunnan jäsen ei enää kykene vastaanottamaan Pyhää ehtoollista. Toimitus voidaan omaisten pyynnöstä tehdä silloinkin, kun kuoleva on tajuton. Jopa tiedottomalta näyttävä voi tuntea ja tunnistaa pyhän ristinmerkin otsallaan, ja vaikkei tunnistaisi, tärkeintä […]

Konsekraatiolla tarkoitetaan ehtoollisrukouksen yhteydessä tapahtuvaa ehtoollisaineiden siunaamista eli pyhittämistä. Englannin kielessä termi liitetään myös piispan tai kirkon vihkimiseen.

Kaikulaulu on laulutapa, joka helpottaa esimerkiksi uusien virsien oppimista. Siinä esilaulaja tai lauluryhmä laulaa säkeen, jonka seurakunta toistaa. Kaikulaulua voidaan käyttää erityisesti lapsille tai perheille tarkoitetuissa jumalanpalveluksissa.

Latinan sana intinktio tarkoittaa kastamista. Intinktio on ehtoollisen jakamista niin, että leipä kastetaan viiniin ja ojennetaan seurakuntalaiselle suuhun tai käteen. Intinktioon viittaavia tekstejä löytyy 600-luvulta, mutta varsinaisesti käytäntö yleistyi lännen kirkossa sydänkeskiajalla.

Juurimessut ovat luterilaisia jumalanpalveluksia, joiden tarkoituksena on kutsua ihmisiä pysähtymään ja miettimään omaa paikkaa ja kutsumusta globaalissa maailmassa. Taustalla on Pauliina Kainulaisen ekoteologia. Messu on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Sanoituksissa otetaan erityisesti huomioon ajankohtainen todellisuus ja vieraanvaraisuuden teema. Sävelkielessä on kaikuja joiku- ja runonlauluperinteestä. Musiikkia säestetään jousilla, huiluilla ja kanteleilla. Laulaminen on samalla sekä rukousta […]

Kollehta tulee latinan kielen sanasta colligere, koota yhteen. Messun kaavassa kollehta on päivän rukous, joka päättää johdanto-osan. Perinteinen kollehta on lyhyt ja ilmaisultaan tiivis. Evankeliumikirjassa on kullekin pyhäpäivälle 3–4 vaihtoehtoista kollehtarukousta. Myös muita samantyyppisiä rukouksia messussa ja rukoushetkissä kutsutaan kollehdaksi (esim. ehtoolliskollehta).

Liturgi on jumalanpalvelusta, erityisesti messua johtava pappi. Tavallisesti liturgi myös saarnaa. Johtaessaan messua hänellä on yllään alban ja stolan lisäksi messukasukka.