Seurakunnat pitävät rekisteriä jäsenistään. Tiedot Suomen koko väestöstä kirjataan väestötietojärjestelmään, jota ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV).
Seurakunnat käyttävät valtion väestötietojärjestelmän tietoja omassa toiminnassaan ja hallinnossaan. Seurakuntien tehtävänä on antaa tietoja vanhoista kirkonkirjoista ja jäsenluetteloista, hoitaa avioliiton esteiden tutkinnat sekä ilmoittaa tiedot kirkollisiin toimituksiin liittyvistä tapahtumista.
Väestöstä alettiin pitää kirjaa Suomessa 1500-luvulla. Tällöin laadittiin maakirjoja ja luetteloita tilallisista ja heidän maksamistaan veroista. 1600-luvulla alettiin pitää henkikirjoja ihmisistä, jotka maksoivat veroa.
Kirkko alkoi pitää kirkonkirjoja syntyneistä, vihityistä ja kuolleista 1600-luvulla. Kirkonkirjat vahvistettiin pakollisiksi kaikkiin seurakuntiin vuoden 1686 kirkkolailla. Jäsentiedot olivat aluksi kirkonkirjoissa, sittemmin ns. perhelehdillä ja nykyisin pääosin digitoituina.