Hyppää sisältöön

Ristiäisten järjestäminen

Pappi ja kastepaikka varataan yleensä oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta. On myös mahdollista pyytää tuttua pappia kastamaan.

Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta kastejuhlaa voidaan viettää minä päivänä vaan. Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa.

Kaste voi olla myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Kaste on seurakunnan juhla, jossa kastettava liitetään seurakunnan jäseneksi. 

Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jossa käydään läpi perheen toiveet ja keskustellaan muista ristiäisiin liittyvistä asioista, kuten tilaisuuden musiikista ja siitä, miten ristiäisvieraat osallistuvat ristiäisten kulkuun.

Ristiäisissä vauva voi käyttää kastemekkoa, mutta myös omia vaatteitaan. Kotona pidettävään kastetilaisuuteen tarvitaan lisäksi kastemalja kastevettä varten sekä pieni liina kastettavan lapsen pään kuivaamiseksi. Maljan voi asettaa pöydälle, jolle voi laittaa myös kukkia sekä kynttilän. 

Nimi pitää rekisteröidä kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Useimmiten lapsi kastetaan ennen sitä, mutta kastaa voi toki myöhemminkin.

Nimen ja kasteen rekisteröinti

Uusi etu- ja sukunimilaki tuli voimaan 1.1.2019. Se korvaa entisen nimilain. Uusi laki antaa mahdollisuuden antaa lapselle neljä etunimeä. Tähän asti etunimiä on voinut antaa enimmillään kolme. Myös sukunimivaihtoehtoja on jatkossa selvästi enemmän, ja vieraiden kulttuurien nimikäytännöt otetaan paremmin huomioon. 

Seurakunta varmistaa lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissä ajoin. 

Suomessa monet ovat vaalineet tapaa, että lapsen nimi julkistetaan vasta ristiäisissä eli kasteen yhteydessä. Lasta voi kuitenkin kutsua tulevalla nimellä jo ennen ristiäisiä.

Pienen lapsen kastekeskustelun yhteydessä täytetään lomake (lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake), jonka seurakunta on lähettänyt lapsen äidille. Lomakkeeseen täytetään muun muassa lapset etu- ja sukunimet, äidinkieli ja kummitiedot.

Jos edellä mainittu lomake on jo aiemmin toimitettu maistraattiin, niin ristiäistilanteessa käytetään kastelomaketta, johon kirjataan tieto kasteesta ja kummeista. Tämä tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun lapsi kastetaan myöhemmin kuin nimi rekisteröidään.

Jos lapsi kastetaan muussa kuin kotiseurakunnassa, pappi toimittaa kastelomakkeen edelleen siihen seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi tulee kasteen myötä. 

Nuoren tai aikuisen kasteen järjestäminen

Kasteen voi saada missä iässä vaan, myös nuorena ja aikuisena. 15 vuotta täyttäneen kastetta edeltää rippikoulu.

Myös nuoren ja aikuisen kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lukemalla uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa. Lue lisää kohdasta Kaste kaikenikäisille.