Oletko sinä tai läheisesi uuden elämän äärellä? Onnea, vauva on syntynyt! Lapsen syntymää kannattaa juhlia.
Lapsi on ihme juuri sellaisena kun hän on. Hän on ainutkertainen ja äärimmäisen arvokas. Ristiäiset on iloinen kirkollinen juhla, jonka keskipisteenä on uusi pieni ihminen.
Vauvan läheiset kokoontuvat ristiäisjuhlaan. He muodostavat yhteisen turvaverkon, joka parhaimmillaan suojaa lasta läpi elämän. Ristiäisiin osallistuminen on ikimuistoinen asia.
Kirkon uskon mukaan ristiäisissä toimitettava kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa, sillä siinä on kyse Jumalan rakkaudesta. Kastettu liitetään oman asuinpaikan seurakunnan jäseneksi.
Oho! Tämä YouTube-upotus ei näy, koska et ole hyväksynyt markkinointievästeitä. Hyväksy markkinointievästeet.
Ristiäisjuhlaan ei liity varsinaisen kastetoimituksen lisäksi erityistä kaavaa. Toisille ristiäisiin liittyy suvun perinteitä, toiset taas haluavat tehdä juhlasta omannäköisen.
On tärkeää, että juhla tehdään perheen ja vauvan ehdoilla, ja siitä tulee teidän näköisenne. Ristiäisten järjestämisen ei tarvitse olla ponnistus, jossa kaikki pitää tehdä itse. Apukädet kannattaa ottaa vastaan. Kastepappi kuuntelee toiveesi, jotta juhlasta tulisi ikimuistoinen.
Juhlatilaisuus voi olla pieni tai isompi. Juhlatilana voi olla perheen oma koti, se voi olla mummola tai muu teille tärkeä paikka. Ristiäisiä voi viettää myös kirkossa. Seurakunnat tarjoavat viihtyisiä tiloja, jotka ovat yleensä maksutta käytettävissä ristiäisten järjestämiseen. Vieraat voivat osallistua juhlaan myös etänä.
Juhlaan voi valita mieleisensä musiikin, esimerkisi sopivan virren löydät verkkovirsikirjasta.
Kasteesta syntyy pitkälle kantavia muistoja ja perinteitä, kun läheiset saavat osallistua lapsen juhlaan eri tavoin.
Lapselle voi kerätä muistoja, viisaita ajatuksia tai kauniita runoja muistikirjaan. Kastemekkoon voi kirjailla jokaisen puvussa kastetun nimen, jolloin samalla tallettaa suvun nimiä jälkipolville. Voisiko lapselle istuttaa puuntaimen pihaan? Tai kaataa kasteveden tärkeän puun juurelle?
Tunnelmallinen juhla syntyy myös vähällä vaivalla ja rahalla. Kastetoimitus ja oman seurakunnan papin saapuminen juhlapaikalle eivät maksa mitään. Yleensä juhlan tarjoilut järjestetään yhdessä juhliin osallistuvien kanssa. Seurakunta tarjoaa juhlatilat käyttöön yleensä maksutta.
Kastejuhlan järjestämiseen ei ole olemassa virallisia ohjeita. Tässä kuitenkinkin vinkkilista avuksi ja tueksi helpottamaan ristiäisten suunnittelua.
Kun vauva on syntynyt, saat postia seurakunnasta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Ota yhteyttä oman asuinalueesi seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja varaa ensimmäiseksi sopiva ristiäispäivä. Yhtä hyvin voit olla yhteydessä tuttuun pappiin.
Vauvan nimi pitää ilmoittaa Digi- ja väestötietoviraston rekisteriin kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Useimmiten ristiäisiä vietetään jo ennen sitä, mutta lapsen voi toki kastaa myöhemminkin. Pappi vie kasteen jälkeen nimen ja kastetiedot kirkonkirjoihin ja väestörekisteriin.
Ennen ristiäisiä pappi sopii kanssasi tapaamisesta. Hän voi tulla käymään kotonanne tai voitte jutella verkon välityksellä perheenne kuulumisista sekä keskustella kasteeseen ja juhlan järjestelyihin liittyviä asioita. Papin vierailun saa ottaa rennosti.
Pyydä kummiksi vähintään yhtä kirkkoon kuuluvaa, konfirmoitua läheistä. Tarvittaessa pappi auttaa sinua kummin löytämisessä.
Nimestä tulee osa lapsen persoonaa, se korostaa hänen ainutlaatuisuuttaan. Nimen ei tarvitse olla salaisuus, vanhemmat päättävät, milloin haluavat vauvalle valitsemansa nimen julkistaa. Usein läheiset kuulevat sen ensimmäistä kertaa vasta ristiäisissä.
Vanhemmat haluavat luonnollisesti valita lapselleen parhaan mahdollisen nimen. Nimi voi olla valmiina jo odotusaikana, jotkut pohtivat vauvan nimeä ristiäispäivään asti. Mutta kun oikea nimi tulee vastaan, se tuntuu tutulta.
Nimen antamista ohjailee vuoden 2019 alussa voimaan astunut uusi nimilaki, jonka mukaan lapselle voi antaa korkeintaan neljä etunimeä. Suomessa käytössä olevien nimien määrä on yli kaksinkertaistunut sadan vuoden aikana, ja määrä kasvaa edelleen. (Lähde: Väestörekisterikeskus, 4.2.2019)
Nimipäiväkalenterin ja nimikirjojen lisäksi netistä löytyy lukuisia testejä ja nimikoneita, joiden parissa nimen mietiskely on hauskaa puuhaa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tietoa esimerkiksi yleisimmistä etunimistä Suomessa eri vuosina.
Lapsen nimeämisessä voi käyttää mielikuvitusta, mutta nimen tulee täyttää tietyt etunimelle ominaiset piirteet. Lisätietoa etu- ja sukunimilaista voit lukea myös Oikeusministeriön Finlex-palvelusta. Uuden nimilain perusteella lapsi voi saada myös vanhempien kaksiosaisen sukunimen.
Vauvalle voi hankkia kastemekon. Monissa suvuissa kastemekko kulkee perintönä vauvalta toiselle. Jos omaa kastemekkoa ei ole, voit kysyä lainamekkoa seurakunnastasi.
Kastemekko ei kuitenkaan ole ristiäisissä välttämättömyys. Vauvan voi pukea kasteelle yhtä hyvin myös omiin vaatteisiinsa.
Kastepöydällä tarkoitetaan pöytää, jolle asetetaan valmiiksi kastemalja sekä myös kukkia, kynttilä ja Raamattu, jos niin haluat. Kotikasteessa kastemalja on joko suvussa perinteenä kulkenut tai juuri tähän tilaisuuteen hankittu pieni, matala tai jalallinen malja. Kastevedeksi käy lämpöinen hanavesi. Lapsen pään kuivaamista varten on hyvä varata pieni liina. Pappi tuo Raamatun tarvittaessa mukanaan. Kastetapahtumaan kuuluu myös perheelle muistoksi jäävä kynttilä, jonka senkin pappi tuo tullessaan, joten erillinen kynttilä ei ole välttämättämyys. Pöydälle laitetaan usein valkoinen pöytäliina.
Erillistä kastepöytää ei välttämättä tarvita. Yhtä lailla kastemalja voi olla tilaisuuden ajan vaikkapa kahvitukseen tarkoitetun pöydän päässä. Jos järjestät ristiäiset kirkon tiloissa, seurakunta huolehtii kastepöydästä kokonaisuudessaan.
Tuleva kummi on yleensä tärkeä ihminen lapsen vanhemmille. Kummeja valitessaan vanhempien kannattaa miettiä, mitä he kummilta toivovat ja odottavat. On hyvä keskustella asiasta myös tulevan kummin kanssa, jotta kummisuhteesta tulee kaikkien odotusten mukainen. Kummina voivat toimia niin sukulaiset kuin ystävätkin.
Vanhemmat pyytävät lähipiiristään lapsellensa kummit, joiden tärkein tehtävä on olla lapsen ja perheen apuna ja tukena erilaisissa elämän tilanteissa. Kaikkien läheisten tuki vauvaperheen arjessa on korvaamaton voimavara.
Lapsen ja kummin suhde muodostuu ajan myötä tavalla, joka on heille yhteisesti luonteva. Kummilapsen kanssa kannattaa ihmetellä elämää, sen iloja ja suruja ja puhua kaikesta, mikä on elämässä tärkeää ja arvokasta. Hän voi olla lapselle myös aikuinen, jolle voi puhua asioista eri tavalla kuin omille vanhemmille ja saada uudenlaisen näkökulman askarruttaville ajatuksille. Kummin hengellistä tehtävää voi toteuttaa esimerkiksi rukoilemalla kummilapsen puolesta.
Ei ole olemassa yhtä tapaa olla kummi. Hän voi asua lähellä tai kaukana, ja yhteyttä lapseen voi pitää usein tai harvemmin. Tärkeintä on tieto siitä, että lapsi on läsnä kummin ajatuksissa, ja kummi toivoo hänelle kaikkea hyvää.
Kastettavalla lapsella tulee olla uuden kirkkolain (2023) mukaan vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi. Ylärajaa kummien määrällä ei ole. Kummius on elinikäistä eikä sitä voi keneltäkään pois ottaa. Kummina voi olla useammalle lapselle.
Ristiäisiin ovat tervetulleita myös ne kummit, jotka eivät mahdollisesti ole kirkon jäseniä. Kummiudesta on myös oikeus kieltäytyä, mikäli se ei tunnu luontevalta tai omaan elämäntilanteeseen sopivalta. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla ristiäistilaisuudessa läsnä.
Ristiäiset etenevät vauvan ehdoilla. Yhtään ei haittaa, jos vauvan itku tai nälkä yllättävät. Kastetoimitus voidaan keskeyttää hetkeksi, jos päivänsankari sitä vaatii. Tilaisuus kestää yleensä vain noin puoli tuntia.
Ristiäiset alkavat virrellä tai muulla musiikilla. Pappi aloittaa siunauksella. Pappi pyytää vanhempia kertomaan, minkä nimen he ovat lapselle valinneet tai pappi voi kertoa nimen vanhempien puolesta. Nimen ilmoittaminen kastetoimituksessa kertoo siitä, että lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi.
Toimitukseen kuuluu, että ennen kastetta pappi kysyy vanhemmilta, haluavatko he, että lapsi kastetaan kristilliseen uskoon. Pappi voi myös sopia vanhempien kanssa, että kysymyksen sijaan pappi toteaa asian. Vanhemmilta ja kummeilta kysytään myös, haluavatko he huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Tämän jälkeen pappi tekee ristinmerkin lapsen otsaan, ja kaikki läsnä olevat rukoilevat yhdessä lapsen puolesta.
Rukouksen jälkeen on papin puhe, johon pappi yleensä nostaa aiheita, joista hän on yhdessä vauvan vanhempien kanssa kastekeskustelussa sopinut.
Varsinainen kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Vesi on kaadettu kastemaljaan ennen toimituksen alkua. Vauva voi olla kastetoimituksen aikana kummin, vanhemman tai jonkun muun aikuisen sylissä. Kasteessa pappi kastelee lapsen pään kolme kertaa vedellä, sanoo lapsen nimen sekä sanat: ”Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tämän jälkeen lapsi siunataan niin, että pappi sekä vanhemmat ja kummit asettavat kätensä lapsen pään päälle.
Kasteen jälkeen voidaan sytyttää kastekynttilä. Lopuksi rukoillaan vielä yhdessä ja lauletaan yleensä virsi.
Ristiäisissä voi olla lisäksi musiikkiesityksiä tai runoja. Ne lisäävät tunnelmaa. Kukat, kynttilät tai muut koristeet elävöittävät puolestaan juhlatilaa, mutta tämä kaikki on vapaaehtoista.
Kastettavalle lapselle voivat kaikki mukana olleet kirjoittaa elämänohjeita tai piirtää muistoja. Kastevedestäkin voi luoda muiston, jos sen tilaisuuden jälkeen kaataa johonkin merkitykselliseen paikkaan – vaikka pihapuun juureen. Monesta kirkosta löytyy kastepuu, johon ripustetaan kastetun lapsen nimi, jos vanhemmat niin toivovat.
Perinteiset kakkukahvit vai rennot nyyttärit? Kata tarjoilupöytä oman makusi mukaan suolaisella tai makealla, pienesti tai isosti. Muista pyytää apua – kummit ja isovanhemmat osallistuvat varmasti mielellään kestitsemiseen!
Seurakunnan järjestämä kastetapahtuma on perheelle vaivaton vaihtoehto. Vauvan, taaperon tai isommankin lapsen voi tuoda kastettavaksi seurakunnan yleiseen kastetapahtumaan. Tapahtumia järjestetään jo useissa seurakunnissa eri puolella Suomea pari kertaa vuodessa.
Järjestelyt ihanaan kastejuhlaan ovat teille valmiina, käytännön asioista ei siis tarvitse huolehtia. Voit kutsua mukaan läheiset ihmiset, seurakunta hoitaa kakkukahvit.
Kastetapahtumista saat tarkempaa tietoa seurakuntasi verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta. Jos omassa seurakunnassasi ei vielä järjestetä kastetapahtumia, kannattaa esittää toive sellaisen järjestämisestä. Seurakunnat pyrkivät parhaansa mukaan toteuttamaan vanhempien kastetoiveita.
Kummius on pieniä asioita, joilla on isoja vaikutuksia. Kummi voi olla paitsi lapsen myös koko perheen tukena ja ilona elämän erilaisissa käänteissä.
Kristilliseen kasteeseen kuuluu, että kastettavalla tulee olla uuden kirkkojärjestyksen (2023) mukaan vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi. Kastetilaisuus tarvitsee vähintään kaksi todistajaa. Kummien määrällä ei ole ylärajaa. Useimmat lapset saavat 2–4 kummia.
Kummisuhteita on erilaisia, ja jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kummiutta voi hoitaa myös etänä. Kummin tehtävä on ajatella lapsen parasta ja toivoa hänelle hyvää. Kummilasta voi muistaa myös esimerkiksi iltarukouksissa.
Kummilapsen kanssa voi tehdä asioita, jotka ovat mieluisia molemmille. Kummi voi myös helpottaa vanhempien arkea ja antaa heille arvokasta omaa aikaa tekemällä kummilapsen kanssa jotakin yhdessä. Myös seurakunnat tarjoavat yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille.
Vuodessa on 364 epävirallista Kummipäivää sekä vuosittainen valtakunnallinen Kummipäivä, jota vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Monet seurakunnat ja niiden yhteistyökumppanit tarjoavat Kummipäivänä kivaa ja edullista yhteistä tekemistä kummilapsille ja kummeille. Katso tapahtumat Kummipäivän verkkosivulta, lähiseurakuntasi verkkosivuilta ja somekanavilta #kumminkaa #kummipaiva.
Lue lisää Kummipäivästä Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivulta.
Rakkauden lisäksi kasteessa on kyse turvasta.
Ennen syntymäänsä vauva on ollut kohdussa lapsiveden ympäröimänä. Vesi suojelee lasta.
Kastevesi on samanlainen suoja ja turva. Luterilaisessa kirkossa uskotaan, että Jumala ei hylkää kastettua ihmistä, vaan haluaa pelastaa tämän kaikelta pahalta. Jumalan rakkaus ja kasteveden suoja ympäröivät lasta hänen koko elämänsä ajan.
Kasteessa ihmisestä tulee kristitty seurakunnan jäsen. Kastetun puolesta rukoillaan nimeltä seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa kastetta seuraavan viikon sunnuntaina, mikäli annatte siihen luvan.
Kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. Nuoren ja aikuisen kasteeseen on kirkollisten toimitusten kirjassa oma kaavansa. Kirkon jäseneksi liittymiseen ja kirkosta eroamiseen sovelletaan uskonnonvapauslakia.
Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon uskoon, oppiin ja perinteisiin liittyviä asioita. Tätä kutsutaan aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.
Varaa aika ristiäisille ja kysy tarkempia tietoja juhlan järjestämisestä omasta paikallisseurakunnastasi.