Hyppää sisältöön

Siunaustilaisuus

Ihmisiä kirkon penkissä selkä kuvaajaan päin.

MIkäli hautajaisten järjestäminen tulee sinun ja läheistesi tehtäväksi, voitte aloittaa ottamalla yhteyttä joko vainajan seurakunnan kirkkoherranvirastoon, kyseisen seurakunnan päivystävään pappiin tai hautaustoimistoon. Siunaustilaisuudesta saa tehdä vainajan persoonaan sopivan oloisen. On myös tärkeää kunnioittaa hänen mahdollisesti ennakkoon kertomiaan toiveita. 

Siunaaminen tapahtuu papin johdolla kirkossa, siunauskappelissa, sairaalan kappelissa, haudalla tai muussa sovitussa paikassa. Tilaisuus on sisällöltään samanlainen oli kyseessä arkkuhautaus tai uurnahautaus. Se kestää noin puoli tuntia. Tilaisuuden kulkuun voit tutustua kirkollisten toimitusten kirjastaLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Siunaava pappi tapaa teidät läheiset ennen hautajaisia. Papin kanssa voi rauhassa keskustella esimerkiksi, millaisia ajatuksia kuolema teissä herättää. Hänen kanssaan voitte sopia myös hautajaisiin liittyvistä käytännön asioista. Keskustelussa papille kannattaa kertoa, millainen kuollut henkilö oli eläessään ja mitä asioita toivotaan, että hänestä kerrotaan esimerkiksi siunauspuheessa. Siunaustilaisuuden musiikista voitte sopia seurakunnan kanttorin kanssa.

Muistokellojen soittaminen on vanha perinne, joka sovitaan seurakunnan kanssa. Kelloja soitetaan sovittuna aikana ennen hautajaisia. Soittamiseen saattaa liittyä paikallisia tapoja.

Poikkeustapauksissa siunaamisen voi toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu vainajan selvästi ilmaisemaan tahtoon. Siitä kannattaa sopia seurakunnan kirkkoherran kanssa. 

Tilaisuuden kulku, kukkatervehdys, pukeutuminen

Siunaustilaisuudessa arkku on yleensä asetettu valmiiksi kirkon tai kappelin alttarin eteen. Arkulle laitetaan tavallisesti kukkia. Arkun pääpuoli on alttariin päin. Papin tehtävänä on hoitaa siunaustilaisuus ja opastaa läsnäolijoille tapahtuman kulku. Omaiset saavat keskittyä suruun.

Tilaisuus alkaa virrellä tai muulla musiikilla. Tämän jälkeen pappi lausuu yhteisen alkusiunauksen ja johdantosanat. Sen jälkeen luetaan Raamattua ja rukoillaan. Papin puheessa muistellaan vainajaa sen mukaan, mitä pappi on omaisilta kuullut hänen elämästään.

Pappi pyytää, että kaikki, jotka kykenevät, seisovat vainajan siunaamisen ajan. Tällöin hän tekee hiekalla ristin arkun kannelle ja lausuu vainajan nimen sekä siunaussanat.

Jokainen hautajaisvieras voi halutessaan tuoda arkun ääreen oman kukkatervehdyksensä ja samalla lausutaan usein kiitos tai sanotaan muistolause vainajan muistoksi. Kukkatervehdys voi olla hautajaisille tyypillinen kukkalaite tai -kimppu tai yksittäinen kukka. Hautajaiskukat voidaan laskea arkun viereen joko siunaustoimituksen alussa tai lopuksi. Kukat voi laskea myös vasta haudalla. Käytännöt vaihtelevat seurakunnittain, ja niistä voi sopia papin kanssa ennakkoon. 

Jos vainaja haudataan heti siunaustilaisuuden jälkeen, arkku kannetaan loppusoiton aikana kappelista. Kantajia tarvitaan tavallisesti kuusi, mutta vähintään neljä. Heidän paikoistaan on hyvä sopia etukäteen. Vainaja kannetaan jalkopää edellä kappelin edessä odottavaan saattovaunuun. Saaton kärjessä kulkevat pappi ja seurakunnan suntio. Arkun jäljessä tulevat ensimmäisinä lähiomaiset ja sen jälkeen muu saattoväki.

Haudalle tultaessa suntio ohjaa arkun laskemista ja huolehtii haudan peittämisestä kannella. Kukkalaitteet viedään haudalle, minkä jälkeen voidaan laulaa virsi. Tämän jälkeen joku omaisista voi esittää haudalla olijoille kutsun muistotilaisuuteen, mikäli sellainen järjestetään.

Jos vainaja tuhkataan, arkku jää siunaustoimituksen jälkeen paikoilleen tai kannetaan autoon. Saattoväki voi toimittaa kukat hautapaikalle tai sopia, että suntio toimittaa ne haudalle siunaustilaisuuden jälkeen. Seurakunnan kanssa kannattaa sopia, mitä kukille tehdään, jos vainaja on määrä tuhkata. Yksittäisiä kukkia voi ottaa mukaan myös muistotilaisuuteen.

Hautajaisissa meillä Suomessa on tapana pukeutua asiallisesti, yleensä tummasävyisiin, hieman juhlaviin vaatteisiin. Suomessa tummasävyisellä, peittävällä surupukeutumisella kunnioitetaan vainajaa ja vainajan omaisia. Hautajaisissa hyväksytään myös värikäs pukeutuminen esimerkiksi lapsilla tai jos henkilö on eläessään sellaisen toiveen esittänyt. Varsinaisia hautajaisvaatteita ei tarvitse erikseen ostaa, niitä voi lainata tai löytää edullisesti esimerkiksi kirpputoreilta.