20.3.2023 Luonto toipuu pahimmista ympäristömyrkyistä Ympäristölle vaarallisimpien kemikaalien käyttöä on kielletty ja päästöjä ympäristöön vähennetty 1970-luvulta lähtien. Aineiden pitoisuudet ympäristössä ja sen myötä negatiiviset vaikutukset ovat vähentyneet Suomessa huomattavasti. DDT oli ennen yleinen hyönteismyrkky, ja PCB-yhdisteitä käytettiin laajasti muun muassa kondensaattoreissa ja muuntajissa, elementtitalojen saumausmassoissa, betonin ja tiilien lisäaineena, maaleissa ja lakoissa sekä palonsuoja-aineena. Myös poltto- ja teollisuusprosesseissa tahattomasti syntyvien […]
13.3.2023 Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsiään Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. Pysyvästä suojelusta tehtiin 450 päätöstä. Sadat metsänomistajat ovat siis päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Eniten metsiä suojeltiin pysyvästi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, yhteensä noin tuhat hehtaaria. Pysyvästi suojeltujen […]
3.3.2023 Ravinnepäästöt vesistöihin vähentyneet murto-osaan huippuvuosista Viime vuosisadan puolivälissä Suomen vesistöjen tilanne oli synkkä. Puhdistamattomat jätevedet ja tehtaiden päästöt juoksutettiin vesistöihin sellaisenaan, ja monien järvien ekologinen ja kemiallinen tila oli hälyttävän huono. Vuoden 1962 vesilaki oli käännekohta Suomen vesistöille, sillä se paransi vesiensuojelun edellytyksiä merkittävästi. Teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien jätevesipäästöille tuli lain myötä mahdollisuus asettaa rajoituksia. Kesti kuitenkin 1970-luvun puoliväliin asti ennen […]
24.2.2023 Vesistöt toipuivat happosateista Happamoituminen on ollut merkittävä ympäristöongelma Pohjoismaissa, sillä vesistömme ovat sille hyvin herkkiä. Ensimmäiset merkit uudesta vakavasta ympäristöuhasta havaittiin jo 1960-luvulla. Ympäristön happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen päästöt. Euroopan rikkipäästöt olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin ilmaan pääsi arviolta 60 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Ilmapäästöt muuttuvat ilmakehässä happamoittavaksi laskeumaksi. Suomen happamoittava rikkilaskeuma on ollut valtaosin peräisin Keski- […]
17.2.2023 Toivo mahdollistaa paremman tulevaisuuden ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Nuo presidentti Mauno Koiviston sanat tulevat mieleeni, kun ajattelen tämän kevään Ekopaaston teemaa, joka on arjen teot ja toivon sanat. Hyvän odottaminen ei ole realismin vastakohta, vaan mahdollisuuden antamista paremmalle. Toivon alue on sen välillä, joka ei ole mahdotonta mutta jota ei vielä ole. […]
17.2.2023 Toivo kulkee siltana armon ja tarmon välillä Paastonaika kutsuu meitä pysähtymiseen. Se on irti päästämisen ja armolle antautumisen aikaa. Samalla kun luopuu jostain, tulee tilaa toiselle. Silloin tuntuu kuin kiipeisi korkealle kalliolle, tuuli tuivertaa hiuksia, jalat ovat vaeltamisesta väsyneet ja maisema avautuu edessä. Horisonttiin on helppo nähdä. Ja vaikka asiat ja elämän kiemurat eivät ratkeaisi täydellisesti, niihin voi saada etäisyyttä. Ne voivat […]
16.2.2023 Paras tapa vaikuttaa on perehtyä ilmastokriisiin ja ryhtyä aktivistiksi Lukiolainen Miriam Atkins laati tekstin syyskuussa 2022 palautteena Kirkon ympäristöpäivien avajaisista, jossa hän oli mukana esiintymässä Puolalanmäen musiikkilukion diskanttikuorossa. Hiilineutraalius on yksi kirkon päätavoitteista. Se on hienoa, sillä kirkko tavoittaa suuren osan suomalaisista ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkon ilmastotavoitteista puhutaan paljon, esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävillä kirkon ympäristöpäivillä. Ilmastotoimista keskustelu on tärkeää, jotta saadaan yhä […]
17.8.2022 Antje Jackelén: Meidän on muistettava kertomukset saamelaisten kärsimyksistä ja sorrosta Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kuvaa saamelaisten ja kirkon sovintoprosessia hyvin herkäksi. Tapasimme Jackelénin Inarissa, jossa hän osallistui Saamelaisille kirkkopäiville 5.-7.8. 2022. Antje Jackelén on työskennellyt pitkään Ruotsin kirkon ja saamelaisten suhteen eteen ja vaatinut myös Ruotsin valtiota perustamaan totuuskomission saamelaisiin kohdistuneiden vääryyksien selvittämiseksi. Kuluneen vuoden aikana Ruotsissa on tapahtunut paljon. Vuoden 2021 marraskuussa Ruotsin […]
7.8.2022 Itsemurhat aiheena Saamelaisilla Kirkkopäivillä – ”Me saamelaiset olemme avautuneet puhumaan vaikeista asioista” Lääkäri Heidi Eriksen johtaa uutta saamelaisen psykososiaalisen tuen keskusta Uvjaa (Uvjj – Uvjâ). Saamelaisilla kirkkopäivillä ei kaihdettu rankkojakaan aiheita. Lauantaina paneuduttiin saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn. Alkuperäiskansoilla on kohonnut itsemurhariski ja erityinen riskiryhmä on nuoret miehet. Pohjoissaamelainen lääkäri Heidi Eriksen on työskennellyt pitkään Utsjoella lääkärinä ja on vastikään siirtynyt johtamaan saamelaista psykososiaalisen tuen keskusta Uvjaa. Saamelaisilla kirkkopäivillä hän veti […]
5.8.2022 Saamelainen arjen kristillisyys suhtautuu maailmaan ja elämään nöyrästi Tore Johnsen ja Helga West keskustelivat saamelaisesta arjen kristillisyydestä Saamelaisilla kirkkopäivillä 5.8. 2022 Norjansaamelainen teologi ja pappi Tore Johnsen oli yksi pääpuhujista Saamelaisilla kirkkopäivillä Inarissa 5-7.8. 2022. Johnsen sovittaa yhteen kristillistä uskoa ja saamelaista uskomusmaailmaa ja luo siten saamelaista kontekstuaalista teologiaa. Tore Johnsen on merkittävä vaikuttaja saamelaisessa kirkollisessa elämässä, niin Norjassa kuin muuallakin. Hän on työskennellyt Norjan […]