Eettinen neuvottelukunta (ETENE): Eutanasia on kuolemaan johtavan lääkeannoksen antamista henkilölle hänen omasta pyynnöstään. Maissa, joissa eutanasia on sitä koskevan lain säännösten mukaan mahdollinen, sille asetetaan myös muita ehtoja: keskeisiä edellytyksiä ovat kroonisesta, yleensä kuolemaan johtavasta vakavasta sairaudesta kärsivän henkilön oma toistuva, tietoon perustuva pyyntö eutanasian toteuttamiseksi ja sairastuneen kokema pitkäaikainen, sietämätön kärsimys, jota ei pystytä muilla keinoin lievittämään.
Avustetuksi itsemurhaksi kutsutaan itsensä surmaamista toisen henkilön avustamana. Esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilö voi määrätä ja annostella potilaalle lääkkeen, jonka tämä kuitenkin itse ottaa aiheuttaakseen oman kuolemansa (Etene: kannanotto 26.9.2017).
Lääketieteen termistö: Lääkärin tarkoituksellisesti suorittama kärsivän henkilön surmaaminen, jota henkilö on vapaaehtoisesti, oikeustoimikelpoisesti ja toistuvasti pyytänyt. (Duodecim 2020).
Vuonna 2023 eutanasia on tietyin edellytyksin laillista Alankomaissa, Luxemburgissa, Belgiassa, Kolumbiasa, Australiassa Victorian ja Länsi-Australian osavaltioissa, Portugalissa ja Uudessa Seelannissa. Se on mahdollista tietyin kriteerein: esimerkiksi, jos kaksi lääkäriä puoltaa potilaan omaa toivomusta elämän päättämisestä. Ehtona on, että parantumattomasti sairaalla potilaalla on vakaa, pysyvä tahto kuolla, kipu on sietämätöntä ja kaikki muut hoitokeinot on käytetty. Hollannissa ja Belgiassa eutanasia on laajentunut koskemaan myös alaikäisiä lapsia. Sen voi saada myös psykiatrisista syistä. Pohjoismaissa eutanasia ei ole sallittu.
Tutkimusten mukaan kuolevan potilaan kokeman kärsimyksen keskeiset syyt ovat merkityksettömyyden tunne, kokemus ihmisarvon ja toimintakyvyn heikkenemisestä, hallinnan menettäminen sekä tilanteeseen ja kuolemaan liittyvät pelot.
Viime vuosina Suomessa on tehty kaksi kansalaisaloitetta eutanasialain säätämisestä ja eutanasian laillistamisesta, vuonna 2017 ja 2023. Vuoden 2017 kansalaisaloitteen Eduskunta hylkäsi. Vuoden 2023 kansalaisaloite ei vielä ole edennyt Eduskunnan käsittelyyn.
Kristillisen uskon mukaan ihmisellä on Jumalan kuvana erityinen arvo. Palliatiivinen hoito tai saattohoito ovat kirkon mielestä eutanasiaa parempia vaihtoehtoja elämän loppuvaiheen kärsimyksiin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat syksyllä 2017 kannanoton ”Hyvä saattohoito tulee taata jokaiselle kuolevalle”. Kannanotossa nostettiin esiin eutanasian laillistamiseen liittyviä huolenaiheita.
Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden aktiivista, elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa. Siinä on oleellista kivun ja muiden oireiden lievitys, psyykkisiin, sosiaalisiin sekä eksistentiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Palliatiiviseen hoitoon kuuluu myös perheen ja läheisten tukeminen sairauden aikana ja potilaan kuoleman jälkeen.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe. Se ajoittuu oletetun kuoleman välittömään läheisyyteen, viimeisille elinviikoille.
Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) kannanotto eutanasiaan (pdf) Suomen Lääkäriliitto: Eutanasia ja avustettu itsemurha
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen kannanotto
OAK – Oikeus arvokkaaseen kuolemaan sivusto
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus
Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Asiantuntijaryhmä loppuraportti. STM