Kirkolliskokous käynnistää Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamistyön

Kirkolliskokous käynnistää kirkollisten kirjojen uudistamistyön Kirkkokäsikirjan osasta III eli Kirkollisten toimitusten kirjasta. Kirja ohjeistaa kirkollisia toimituksia, joita ovat muun muassa kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, avioliiton siunaaminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen.

Uudistus annettiin Kirkkohallituksen tehtäväksi. Toimitusten kirja tulee tehdä suomeksi ja ruotsiksi sekä tarkoituksenmukaisilta osilta myös saamen kielillä.

Toimituksiin osallistuu yli kaksi miljoonaa ihmistä vuosittain, joten toimitusten kirjan uudistamisessa on kyseessä kirkolliselle elämälle keskeinen hanke.

Päätöksen taustalla on piispainkokouksen vuonna 2021 käynnistämä selvitystyö kirkollisten toimitusten teologiasta. Tehty selvitys osoittaa, että kirkollisiin toimituksiin liittyy tällä hetkellä monia teologisia ja käytännön seurakuntaelämän kysymyksiä, jotka antavat aiheen käynnistää Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamistyö.

Käsikirjavaliokunta odottaa, että uudistustyötä tekevä työryhmä pitää käsikirjavaliokuntaa ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Projektin etenemisestä tulee raportoida kirkolliskokoukselle viimeistään marraskuussa 2028.

Käsikirjavaliokunnan mietintö 1/2024 Piispainkokouksen esityksestä 2/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkollisten toimitusten kirjan uudistaminen

Piispainkokouksen esitys 2/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkollisten toimitusten kirjan uudistaminen

Esitys sähköisestä äänestämisestä vuoden 2030 seurakuntavaaleissa etenee Kirkkohallituksen selvitykseen

Kirkolliskokous antoi Kirkkohallitukselle tehtäväksi selvittää mahdollisuus toteuttaa sähköinen äänestäminen vuoden 2030 seurakuntavaaleissa. Selvityksen aikatauluksi annettiin vuoden 2026 syysistuntokausi.

Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että sähköinen äänestys tai sen pilotointi edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia. Mietinnössä todetaan, että Kirkkohallituksen on käytävä tarvittavaa vuoropuhelua oikeusministeriön kanssa sähköisen äänestämisen mahdollisuuksista ja toteutuksesta. Selvitettäviä asioita ovat ainakin vaalien luotettavuuden varmistaminen, äänestäjän tunnistaminen, käytettävä sähköinen järjestelmä, toteutuksen kustannukset sekä vaikutusten arviointi.

Mietinnön mukaan sähköistä vaalia voidaan kokeilla pappisasessorin, piispan tai hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousvaaleissa, joissa on rajattu äänestäjäkunta.

Hallintovaliokunnan mietintö 1/2024 Helsingin hiippakuntavaltuuston esityksestä 3/2024 kirkolliskokoukselle: Siirtyminen seurakuntavaaleissa sähköiseen äänioikeutettujen luetteloon ja sähköiseen äänestämiseen

Esitys sähköisestä äänioikeusrekisteristä etenee lakivaliokuntaan

Kirkkohallituksen esitys sähköisestä äänioikeusrekisteristä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittämässä vaalissa eteni lakivaliokuntaan.

Kirkkohallitus esittää kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että sähköinen äänioikeusrekisteri otettaisiin käyttöön seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. Asian valmistelu on käynnistynyt kirkolliskokouksen aloitteesta. Tavoitteena on, että kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.

Kirkkohallituksen esitys 9/2024 kirkolliskokoukselle Sähköinen äänioikeusrekisteri seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa

Papeille ohjeet hautaan siunaamisen ilmoittamisesta

Kirkolliskokous päätti jättää raukeamaan Tampereen hiippakuntavaltuuston esityksen, joka koski papin ilmoitusvelvollisuuden purkamista hautaan siunaamisen osalta.

Kirkolliskokous kehottaa Kirkkohallitusta varmistamaan riittävän ohjeistuksen siitä, miten pappi voi täyttää kirkkolain 8 luvun 15 §:n 1 momentin mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa hautaan siunaamisesta.

Tampereen hiippakuntavaltuuston aloitteessa pyydettiin, että kirkkohallituksen ja kirkolliskokouksen on viipymättä ryhdyttävä toimiin kirkkolain kahdeksannen luvun muuttamiseksi siten, että papin ilmoittamisvelvollisuus hautaan siunaamisesta puretaan. Aloitteessa todettiin, että hautaan siunaaminen on puhtaasti kirkollinen toimitus, johon ei liity juridisia eikä viranomaistoimintaan liittyviä vaikutuksia, toisin kuin avioliittoon vihkimiseen tai kasteeseen. Kirkolliskokouksen lakivaliokunta totesi mietinnössään, että lakimuutos on aina viimesijainen keino ja sitä ennen on syytä selvittää, onko toivottu lopputulos saavutettavissa muilla, kevyemmillä menetelmillä.

Lakivaliokunnan mietintö 1/2024 hiippakuntavaltuuston esityksestä 2/2024 (Tampereen hiippakunta)

Hiippakuntavaltuuston esitys 2/2024 kirkolliskokoukselle (Tampereen hiippakunta): Aloite kirkkolain 8 luvun 15 §:n 1 momentin muuttamisesta

Aloitteita valiokuntiin

Kirkolliskokous lähetti aloitteen uuden virsikirjan valmistelutyön käynnistämisestä käsikirjavaliokuntaan. Asiasta käytiin vilkas lähetekeskustelu.

Aloitteen oli kirkolliskokoukselle tehnyt Espoon hiippakuntavaltuusto. Aloitteen mukaan virsikirjalla on merkittävä rooli suomalaisessa, kristillisessä ja luterilaisessa perinteessä. Suomalaiset virsikirjat ovat heijastaneet aikansa musiikillista ja kielellistä kehitystä ja vaikuttaneet siihen. Virsikirjat ovat välittäneet muiden kulttuurien runoutta ja musiikkia suomalaiseen ympäristöön. Virsikirja elää ajassa ja välittää traditiota.

Hiippakuntavaltuuston esitys 4/2024 kirkolliskokoukselle (Espoon hiippakunta): Esitys kirkolliskokoukselle uuden virsikirjan valmistelutyön käynnistämisestä

Piispainkokouksen esitys 2/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkollisten toimitusten kirjan uudistaminen

Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa koskevien kirkkojärjestyksen säännösten muutosesitys lähetettiin lakivaliokuntaan.

Kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan, että täysistunnon jäsenille valittaisiin jatkossa varajäsenet. Lisäksi ehdotetaan, että kirkkohallituksen maallikko- ja pappisjäsenen toimikausille asetettaisiin kahden toimikauden enimmäismäärä. Kirkkojärjestystä ehdotetaan täydennettäväksi myös sääntelyllä kirkkohallituksen täysistunnon kokoonpanossa huomioon otettavasta asiantuntemuksesta.

Kirkkohallituksen esitys 10/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa koskevien kirkkojärjestyksen säännösten muuttaminen