Nuorten vaikuttajaryhmien tasavertaista edustusta seurakuntien päätöksentekoelimissä edistetään

Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi edistää nuorten vaikuttajaryhmien tasavertaista edustusta seurakuntien päätöksentekoelimissä sekä toimia vaikuttajaryhmien työn tukemiseksi.  

Lisäksi kirkolliskokous velvoittaa Kirkkohallitusta valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta siten, että seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat hallintosäännöissään myöntää nuorten vaikuttajaryhmien edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeuden valitsemiinsa toimielimiin.  

Päätös on Tampereen hiippakunnan edustaja Tuomas Kauppisen yleisvaliokunnan mietintöön ehdottaman lisäyksen mukainen. Kauppisen lisäys sai äänestyksessä 88 ääntä ja yleisvaliokunnan mietintö sellaisenaan 19 ääntä. Mietinnöstä käytiin vilkas keskustelu, jossa käytettiin liki 30 puheenvuoroa.  

Vuonna 2019 Kirkolliskokous sääti kirkkojärjestyksen luvun 10 pykälän 5, jonka perusteella seurakuntiin on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vuoden 2019 jälkeen noin 175 seurakunnassa on perustettu nuorten vaikuttajaryhmä. 

Edustaja-aloitteessa esitettiin, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen luvun 10 viidenteen pykälään muutos, jonka myötä pykälään kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin.  

Yleisvaliokunnan mietintö 1/2024 edustaja-aloitteesta 3/2024: Kirkkojärjestykseen kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin 

Edustaja-aloite 3/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkkojärjestykseen kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin 

Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston vuoden 2024 talousarvion toisen muutoksen  

Kirkolliskokous hyväksyi 0,3 miljoonan euron lisätalousarvion Kirkon keskusrahastolle vuodelle 2024. Kyseessä on vuoden 2024 talousarvion toinen muutos.  

Lisäys on henkilöstökulua, joka on kasvanut vuoden 2024 talousarvion laatimisen jälkeen tehdyn työmarkkinaratkaisun myötä. Kirkon keskusrahaston tuloksen vuoden 2024 lopussa ennakoidaan olevan 1,65 miljoonaa euroa alijäämäinen. 

Talousvaliokunnan mietintö 5/2024 Kirkkohallituksen esityksestä 6/2024 kirkolliskokoukselle: Vuoden 2024 Kirkon keskusrahaston talousarvion toinen muutos 

Kirkon eläkerahaston talousarvio vuodeksi 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2025–2027 hyväksyttiin 

Kirkolliskokous hyväksyi kirkkohallituksen esityksen Kirkon eläkerahaston talousarvioksi vuodeksi 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2025–2027. 

Kirkolliskokous vahvisti, että kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruus vuodelle 2025 on 5,0 %. Seurakuntien palkkaperusteinen eläkemaksu vuodelle 2025 on 28,7 %, eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun. Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten palkkaperusteinen eläkemaksu vuodelle 2025 on 34,5 %, eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun.  

Työkyvyttömyyseläkkeistä ei peritä omavastuuosuutta vuonna 2025.  

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että kirkon eläkemaksutaso on varsin korkea. Kokonaismaksutaso, joka sisältää sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksut ja eläkerahastomaksun, nousee arviolta noin 38 prosenttiin palkkasummasta. 

Talousvaliokunnan mietintö 6/2024 Kirkkohallituksen esityksestä 4/2024: Kirkon eläkerahaston talousarvio vuodeksi 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2025‒2027 

Kirkon nelivuotiskertomuksen käsittely jatkuu toukokuussa 2025

Kirkon nelivuotiskertomusta koskeva lähetekeskustelu aloitettiin. Aiheesta käytiin vilkas keskustelu, ja siinä käytettiin lähes 50 puheenvuoroa. Keskustelu jatkuu toukokuun 2025 kirkolliskokouksessa. 

Kirkon nelivuotiskertomuksen tarkoituksena on analysoida sitä, miten suomalaisten arvot ja asenteet ovat muuttuneet sekä millaisia ovat kirkon kehityslinjat viimeisten vuosien aikana. Nelivuotiskertomus toimii tiedolla johtamisen tukena sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kirjan tulokset auttavat kehittämään ja suuntaamaan toimintaa, jotta kirkko voisi muuttuvassakin ympäristössä vastata sille annettuun tehtävään. Tutkimus tarjoaa laaja-alaisesti tietoa kirkosta myös esimerkiksi eri alojen tutkijoille ja median edustajille ja sitä voidaan käyttää myös oppikirjana. 

Kirkkohallituksen esitys 7/2024 kirkolliskokoukselle: Kirkon nelivuotiskertomus vuosilta 2020–2023 

Seuraa kirkolliskokousta verkossa

Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla. Sivuilta löytyvät myös linkit täysistuntojen striimauksiin ja tallenteisiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kirkolliskokouksen asiakirjat.

Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232, tuula.putkinen@evl.fi
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503, tuija.helenelund@evl.fi
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 181, asa.holmvik@evl.fi