Kirkko kastaa kaikenikäisiä

Lapsikaste on tavallisin tapa liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Kirkko kastaa kuitenkin kaikenikäisiä.

Kirkkojärjestyksen mukaan ristiäiset tulisi järjestää kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsia voidaan kuitenkin kastaa kaikenikäisinä, ja kasteen voi saada myös aikuisiällä.

Nuoren ja aikuisen kaste toimitetaan silloin, kun luterilaiseen kirkkoon haluaa liittyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole aiemmin kastettu. Nuoren ja aikuisen kasteeseen on kirkollisten toimitusten kirjassa oma kaavansa.

Nuoren kaste

Kirkkoon kuulumaton nuori voi osallistua rippikouluun yhdessä toisten nuorten kanssa. Jos hän haluaa liittyä kirkkoon, hänet kastetaan ennen konfirmaatiota.

Alle 12-vuotias voidaan kastaa kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. 12–14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan hänen oma kirjallinen suostumuksensa. Harkinnan mukaan nuoren ja aikuisen kasteen kaavaa voidaan käyttää myös varhaisnuorta kastettaessa.

Lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhteisöön päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan tuomioistuimen päätöstä.

Aikuiskaste

Ennen kuin aikuinen kastetaan, pappi käy hänen kanssaan läpi kirkon perinteisiin, oppiin ja uskoon liittyviä asioita. Tätä kutsutaan kaste- eli rippikouluopetukseksi, ja myös aikuisrippikouluksi. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.