Hautaan siunaaminen

Hautajaisten järjestäminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä joko oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon, päivystävään pappiin tai hautaustoimistoon. Siunaamistilaisuudesta voi tehdä vainajan persoonaan sopivan oloisen.

Hautaan siunaaminen eli siunaustilaisuus voidaan toimittaa kirkossa, siunauskappelissa, sairaalan kappelissa tai haudalla. Tilaisuuteen voi pyytää tuttua pappia, vaikka hän olisikin toisesta seurakunnasta. Tilaisuuden kulkuun voi tutustua virsikirjan viimeisiltä sivuilta eli liiteosasta tai kirkollisten toimitusten kirjasta. Tilaisuus kestää yleensä noin puoli tuntia.

Pappi toimittaa hautaan siunaamisen. Poikkeustapauksissa siunaamisen voi toimittaa muunkin kristillisen kirkon tai siihen rinnastettavan yhteisön pappi, mikäli se perustuu vainajan selvästi ilmaisemaan tahtoon ja siitä sovitaan seurakunnan kirkkoherran kanssa.

Siunaavan papin kanssa tavataan ja keskustellaan ennen hautajaisia ja sovitaan tarkemmin siunaustilaisuuden kulusta ja käytännön asioista. Keskustelussa voi kertoa papille asioita, jotka siunauspuheessa ja -tilaisuudessa toivotaan otettavan huomioon.

Siunaustilaisuuden musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Siunaustilaisuudessa voi olla virsiä, urkumusiikkia ja muuta soitin- tai laulumusiikkia.

Siunaustilaisuuden kulku

Siunaustilaisuudessa arkku on yleensä asetettu valmiiksi kirkon tai kappelin alttarin eteen. Arkun pääpuoli on alttariin päin. Papin tehtävänä on hoitaa siunaustilaisuus ja opastaa sen kulku. Omaisilla on siunaustilaisuudessa oikeus keskittyä suruun.

Siunaustilaisuus alkaa virrellä tai muulla musiikilla. Tämän jälkeen pappi lausuu yhteisen alkusiunauksen ja johdantosanat kaikille läsnäolijoille. Tämän jälkeen luetaan Raamattua ja rukoillaan. Papin puheessa muistellaan vainajaa sen mukaan, mitä pappi on omaisilta kuullut hänen elämästään ja mitä elämä ja kuolema kristitylle ovat.

Vainajan siunaaminen toimitetaan yhdessä seisten. Pappi laskee hiekkaa arkun kannelle ja lausuu vainajan nimen sekä siunaussanat, useimmiten:

"Maasta sinä olet tullut,
maaksi sinun pitää jälleen tulla.
Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä."

Vainajan siunaamisen jälkeen saattoväki rukoilee yhdessä. Yleensä tilaisuuden lopuksi lauletaan virsi tai kuullaan muuta musiikkia

Kukkalaitteen valinnassa ja kappelille toimittamisessa auttaa hautaustoimisto tai kukkakauppa.

Hautajaiskukat voidaan laskea arkun viereen joko siunaustoimituksen alussa alkusoiton jälkeen tai lopuksi ennen päätösmusiikkia. Kukat voi laskea myös vasta haudalla. Käytännöt vaihtelevat seurakunnittain, joten niistä on hyvä sopia siunaavan papin kanssa. Hautajaiskukkien laskun yhteydessä luetaan usein muistolause tai -värssy.

Jos vainaja haudataan heti siunaustilaisuuden jälkeen, arkku kannetaan loppusoiton aikana kappelista. Kantajia tarvitaan tavallisesti kuusi, vähintään neljä. Heidän paikoistaan on hyvä sopia etukäteen. Lähimmät omaiset kantavat arkkua pääpuolesta. Vainaja kannetaan jalkopää edellä kappelin edessä odottavaan saattovaunuun. Saaton kärjessä kulkevat pappi ja suntio. Arkun jäljessä tulevat ensimmäisinä lähiomaiset ja sen jälkeen muu saattoväki.

Haudalle tultaessa suntio ohjaa arkun laskemista ja huolehtii haudan peittämisestä kannella. Kukkalaitteet viedään haudalle, minkä jälkeen voidaan laulaa vielä virsi. Tämän jälkeen joku omaisista voi esittää kutsun muistotilaisuuteen.

Jos vainaja tuhkataan, arkku jää siunaustoimituksen jälkeen paikoilleen tai kannetaan autoon. Saattoväki voi toimittaa kukat hautapaikalle tai sovittaessa suntio toimittaa ne haudalle siunaustilaisuuden jälkeen. Seurakunnan kanssa on sovittava, mitä kukkalaitteille tehdään, jos vainaja on määrä tuhkata.

Pukeutuminen hautajaisiin

Hautajaisiin pukeudutaan yleensä tummasävyisiin, hieman juhlaviin vaatteisiin. Suomessa tummasävyisellä, peittävällä surupukeutumisella kunnioitetaan vainajaa ja vainajan omaisia. Monissa hautajaisissa hyväksytään myös värikäs pukeutuminen esimerkiksi vainajan toiveesta.