Häätavat kirkossa

Kirkkohäihin liittyy tapoja, jotka eivät ole varsinaisesti osa vihkimisen kulkua, mutta jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa hääperinteessä.

Ennen vihkimistä

Monet vihkiparit noudattavat perinnettä, jonka mukaan morsian ja sulhanen eivät saa nähdä toisiaan hääpäivänä ennen kuin vihkikirkossa. Perinne on peräisin ajalta, jolloin pari muutti yhteiseen kotiin vasta häiden jälkeen.

Morsiuspari voi halutessaan tehdä kirkkohäihin käsiohjelman, mistä käy ilmi vihkitoimituksen kulku, virsien tai laulujen sanat sekä vihkimarssit ja muut musiikkitiedot.

Kirkko on sellaisenaan valmis pyhiä toimituksia varten. Kirkkoa on kuitenkin yleensä mahdollista myös koristella itse. Kirkon koristelun suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon kirkon muu käyttö ja rajattu aika, joka on käytettävissä muiden mahdollisten tilaisuuksien takia. Suosituimmissa vihkikirkoissa tilaisuuksia on jopa puolen tunnin välein.

Kirkon koristelusta, kuten kukkalaitteiden määrästä ja sopivuudesta, on keskusteltava kirkon vahtimestarien kanssa. Käytettävä koristelu kannattaa suunnitella yhdessä heidän kanssaan, sillä vahtimestarit tuntevat kirkon tilat ja osaavat arvioida koristeluun ja sen purkamiseen vaadittavan ajan.

Joissakin kirkoissa on sivuhuone eli morsiushuone, jossa morsiuspari tai usein vain morsian valmistautuu vihkitilaisuuteen ennen sen alkua. Perinteisesti kaaso ilmoittaa papille juuri ennen vihkitilaisuutta, milloin morsian on valmis toimitukseen.

Vihkimisen aikana

Vihkitilaisuudessa lähisukulaiset istuvat yleensä etupenkeissä. Tapana on, että morsiamen suku ja ystävät istuvat vasemmalla ja sulhasen oikealla puolella kirkon takaosasta katsottuna.

Vieraat nousevat yleensä seisomaan häämarssin alkaessa ja vihittävien tullessa kirkon keskikäytävälle.

Vihkipari voi kulkea koko matkan alttarille yhdessä rinnakkain, morsian sulhasen vasemman käden puolella. Vanhan perinteen mukaan morsiamen isä tai muu sukulainen voi myös saattaa morsiamen vihille.

Jos morsian saatetaan vihille, hän kävelee häämarssin soidessa saattajan oikean käden puolella. Sulhanen odottelee alttarin äärellä ja lähtee häämarssin alkaessa morsianta vastaan. Kirkon keskivaiheilla saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle ja vihkipari jatkaa matkaa siten, että morsian on nyt sulhasen vasemmalla puolen.

Vihkimisen ajan morsian on sulhasen vasemman käden puolella.

Morsiusparin saattajina voi olla morsiusneitoja ja sulhaspoikia. He seuraavat kirkon käytävällä vihkiparia (tai aluksi morsianta ja saattajaa). Morsiusneidot ja sulhaspojat istuvat kirkon penkkirivistön etuosaan, tytöt vasemmalle ja pojat oikealle puolelle.

Kaaso huolehtii vihkitilaisuudessa morsiuskimpusta ja avustaa morsianta muutenkin. Bestman voi huolehtia sormuksista ja ojentaa ne sulhaselle oikealla hetkellä.

Perinteinen tapa on, että papin julistettua parin aviopuolisoiksi he vaihtavat alttarilla suudelman.

Joissain kirkoissa on vihkiryijy, joka voidaan asettaa alttarin eteen. Morsiuspari seisoo sen päällä vihkimisen ajan. Ryijy symboloi avioliiton rikkoutumattomuutta, eivätkä muut saa astua sen päälle.

Vihkimisen jälkeen

Vastavihityt odottavat morsiushuoneessa tai sakastissa, että vieraat siirtyvät ulos kirkosta paria vastaanottamaan. Tuoretta avioparia on perinteisesti tervehditty heittämällä riisiä. Tämä on nykyään kiellettyä kirkkojen edustalla lintujen suojelemiseksi. Nykyään riisit korvataan usein saippuakuplilla.