Kaikki artikkelit

28.12.2023

Uusi vuosi on mahdollisuus uuteen työelämässä ja parisuhteessa!

Tähtisadetikku.

Voisiko sinun uudenvuoden lupauksesi liittyä parisuhteen ja työelämän tasapainoon?

Uuden vuoden lupaukset liittyvät usein omaan hyvinvointiin ja ne unohtuvat nopeasti. Voisiko sinun uudenvuoden lupauksesi ensi vuonna liittyä parisuhteen ja työelämän tasapainoon?

Vuoden alku pursuaa aina lupauksia. Tipaton ja tupakaton tammikuu. Vegaanihaaste. Sokerilakko. Salikortin aktivointi. Eroon liiasta tavarasta. En osta mitään, mitä en todella tarvitse. Vähemmän somea ja enemmän liveä. Klassikko-lukuhaaste.

Kaikki ovat hyviä juttuja, mutta miksi harvemmin kuulee lupauksia liittyen parisuhteeseen?

Olisipa virkistävää kuulla, kuinka esimerkiksi työorientoituneet, kotona kireät puolisot päättäisivät huomioida toisiaan paremmin. Tänä vuonna en pura väsymystäni puolisoon. Lapset hoitoon ja puolison kanssa treffit kerran kuussa. Sanon kerran päivässä jotain kivaa puolisolle. En nalkuta vakioaiheestani, vaan siirrän huomioni muualle. Aloitamme puhumaan säännöllisin väliajoin siitä, kuinka meillä menee.

Työ, josta pitää ja josta on innostunut, kuormittaa silti liiallisella määrällään

Rakastan työtäni, minua ei haittaa se, että olen siinä kiinni koko ajan. En tarvitsee vapaata, jaksan kyllä. Ei yrittäjällä ole varaa lomiin.

Puolisolle työ on ykkönen, se aina menee minun ja lasten edelle. Jään yksin, hoidan kaiken kotiin ja perheeseen liittyvän.

Parisuhdetyössä näkyy selvästi työelämässä jaksamisen vahva kytkös parisuhteen hyvinvointiin. Harva myöntää tai edes ymmärtää, että työ, josta pitää ja on innostunut, kuormittaa silti liiallisella määrällään. Etä- ja hybridityö ja yrittäjän työajattomuus ovat joustavia ratkaisuja, mukavan itsenäistä ja vapaata, mutta voi pidemmän päälle olla kuluttavaa koko perheelle. Työn ja vapaa-ajan suhde jää epäselväksi kaikille eikä vapaa aika aina kohdistu ideaalilla tavalla kaikille.

Olet paikalla mutta et läsnä

Yleensä odotellaan lomaa, sitä parempaa aikaa, jolloin luvataan tehdä kaikkea mitä arjessa ei ehdi. Aina lomillekaan ei oikein malteta jäädä. Usein lomalla seurataan sähköposteja tai vastaillaan viesteihin. Jokainen, vaikka kuinka energinen ihminen, tarvitsee lomaa, täysin vastuutonta aikaa työstä ja ajatusten saamista muualle. Monelle se onnistuu parhaiten paikan vaihdoksen kautta heti lomalle jäädessä.

Monesti unohtuu, että se, että olet fyysisesti läsnä perheellesi ei ole samaa kuin henkinen läsnäolo. Puoliso ja lapset huomaavat selkeästi, että ajatuksesi ovat muualle ja katseesi harhailee kännykkään. Pienetkin oikean läsnäolon hetket, aidot kohtaamiset, ovat tärkeitä läheisillesi. Surullisinta on, jos kaksi aikuista ovat niin työelämän uuvuttamia, että lapset koetaan usein vain rasitteiksi.

Päivät tehdään töitä ja illat puhutaan töistä puolison kanssa

Työelämä valtaa siivunsa myös puolisoiden välisissä keskusteluissa vapaa-ajalla. On tavallista pohtia työasioita yhdessä pitkään iltaisin. Työasiat ovat usein helppo puheenaihe riitaisille pareillekin, koska syypää asioiden tilaan ei löydy parisuhteen osapuolista vaan sen ulkopuolelta.

Asioiden jakaminen on toki hyvä asia. Kertojalle tunne siitä, että puoliso ymmärtää ja on sinun puolellasi, on ensiarvoisen tärkeä. Kuuntelijalle tunne siitä, että läheisin ihminen tarvitsee minua, on tärkeä. Molemmille tunne siitä, että on toiselle merkityksellinen ja arvokas, lähentää puolisoita.

Aina työmurheista uskoutuminen ei suju mallikkaasti. Joskus se menee kilpailuksi siitä, kummalle on rankempaa. Joskus toinen kyllä kuuntelee, mutta riittävä empatia puolison väsymykselle ja kurjalle ololle jää väliin ja lähdetään nopeasti kyseenalaistamaan puolison toimintaa. Joskus ratkaisuehdotukset ongelmaan tulevat liian nopeasti. ”Tee asioille jotain äläkä valita tai lähde vetämään koko paikasta!” Puoliso, joka haluaisi analysoida asiaa rauhassa monesta näkökulmasta, kokee tämän luonnollisesti väkivaltaiseksi.

On ymmärrettävää olla väsynyt samojen asioiden ”vatvomiseen.” Muistathan kuitenkin, että se väsymys on kuitenkin pieni osa siitä tuskasta, jota puolisosi tuntee työstressinsä kanssa. Mikä voisi olla hedelmällisempi keino puolisosi auttamiseksi kuin pikaratkaisut tai vain hiljaa kärsiminen?

Löytyisikö apu puolen tunnin sopimuksesta?

Jos koette työn valuvan liikaa kotisohvalle ja ruokapöytään, auttaisiko puolen tunnin sopimus työasioiden jakamiseen? Kuormittavassa tilanteessa työkuulumisista voidaan puhua maksimissaan 30 minuuttia, mutta sitten siirrytään muihin asioihin. Ajan voi jakaa myös niin, että saa valittaa pomostaan tai työkavereistaan kymmenen minuuttia, mutta sitten lähdetään pohtimaan mitä itse voisi tehdä tilanteessa, koska muiden käytöstä ei voi muuttaa.

Puoliso, jolle asiaa jaetaan, toimii enemmän kuuntelijana ja myötäeläjänä kuin ratkaisujen hakijana. Aina ei tarvitse edes sanoa mitään, vaan koskettaa, ottaa puoliso lämpimään halaukseen. On viisasta ja puolisoita lähentävää on olla välillä väsyneitä yhdessä ja miettiä mitä piristävää voisimme tehdä. Onko tänään se päivä, jolloin kotityöpaineista huolimatta katsotaan leffaa vai lähdetäänkö ulkoilemaan ja liikkumaan?

Uusien tapojen myötä työasioiden pyörittelyn minuuttimäärät laskevat ja lopulta saattavat jäädä vain yhteen lauseeseen ”tänään minulle tuli taas tilanteessa x se sama toivoton olo.” Puoliso voi kysyä haluatko puhua siitä vai tehdäänkö jotain kivaa, että pääset eri tunnelmaan.

On hyvä pysähtyä ja pohtia omaa tilannetta työn ja muun elämän suhteen

Jokaisen on hyvä pohtia työelämän ja muun elämän suhdetta omalla kohdallaan. Kuinka paljon haluan työelämän vievän energiastani ja päivittäisestä ajankäytöstä. Onko minulla riittävästi aikaa sille, mitä pidän tärkeänä? Onko sanomani siitä, että ”perhe on aina ykkönen” pelkkää sanahelinää? Näkyykö se oikeasti ajankäytössäni?

Haluanko elää näin jatkossakin? Onko tämä työ oikea minulle? Voisiko työn hoitaa jotenkin niin, ettei se olisi henkisesti yhtä kuormittavaa. Jos jatkan näin, mitä tapahtuu, kuinka voin vuoden päästä? Miten läheiseni voivat?

Parempaa parisuhteen ja työelämän suhdetta vuoteen 2024 toivoen,

Nina Kauppinen
perheneuvoja, pari- ja perhepsykoterapeutti ja työnohjaaja , Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Artikkeli on julkaistu aiemmin Hyvä kysymys -palstalla.

Takaisin sivun alkuun