Uudenvuodenpäivä: Uuden vuoden kynttilä

Luuk. 2:21 

 ”Isä, vähennä uutisten katsomista ja niiden lukemista. Miten se hyödyttää ketään, että olet jatkuvasti ahdistunut asioista, joihin et käytännössä voi vaikuttaa mitenkään?” Tällaisen viisaan neuvon sain pojaltani muutama viikko sitten. Olen koittanut noudattaa tuota neuvoa. Kun pahan valta kasvaa ympärilläni, koitan sisälläni vahvistaa toisen maailman ääntä. Koen, että todellakin silloin itse voin paremmin ja samalla säteilen myös ympärilleni enemmän hyvää.  

Lapsuuteni hengellisissä kuvioissa sain ympäröivästä maailmasta hieman vinksallaan olevan kuvan. Opin, että ympäröivä maailma on täynnä pahuutta ja että vain lähelläni olevat tutut ihmiset edustavat hyvää ja luotettavaa maailmaa. Aikojen saatossa yksi elämäni vapauttavimpia asioita on ollut huomata, että itseasiassa ympäröivä maailma onkin täynnä hyvyyttä. Lähes aina ihmiset tahtovat toisilleen hyvää. Ei ole väliä, mitä aatesuuntausta, uskontoa tai poliittista suuntaa kukakin kannattaa. Lähes aina ihmisiä yhdistää halu olla hyvä toiselle.   

Tämä uusi vuosi 2025 alkaa hyvin sekavassa tilanteessa sekä globaalissa maailmassa että Suomessa. Varmaan kaikilla meillä on huolta tulevasta. On huolta omasta työpaikasta ja oman alan tulevaisuudesta sekä toimeentulosta. On huolta siitä, miten hyvinvointivaltiomme käy. Tosi nopeasti olemme joutuneet tilanteeseen, ettei Suomeen syntyminen välttämättä tunnukaan enää lottovoitolta. Varmaan suurin meitä suomalaisia yhdistävä pelko on pelko sodasta. Siitä järjettömästä asiasta, jonka aiheuttavat yksittäiset mielenvikaiset narsistit, mutta josta kärsii valtavat määrät hyvää tahtovia ja pelkästään rakkautta ja ystävyyttä toivovia viattomia ihmisiä.  

Palaan poikani neuvoon. Ei keskitytä asioihin, jotka lukitsevat meidät ahdistukseen ja pelkoon. Annetaan mieluummin tilaa hyvyydelle. Kun keskittyy hyvyyteen, hyvyys kasvaa. Kun pimeään sytyttää yhdenkin kynttilän, se valaisee koko huoneen. Kun pimeään huoneeseen sytyttää monta kynttilää, pimeys muuttuu kauniiksi valomereksi. Lopulta huone muuttuu kauniimmaksi kuin mitä se olisi kirkkaassa päivänvalossa. Me ihmiset olemme kynttilöitä erityisesti sellaisina aikoina, kun pimeys kasvaa. Ja toistan vielä: yksikin kynttilä valaisee koko huoneen.   

Make Perttilä
Kirjoittaja on muusikko ja opettaja, jonka synnyinkaupunki on Addis-Abeba.