Sanoittaako kirkko kasteen merkityksen nykyihmiselle ymmärrettävästi? Tuore artikkelijulkaisu esittelee kasteeseen ja kummiuteen liittyvää tutkimusta

Kaste on lapsen ensimmäinen juhla. Kirkon uskon mukaan kaste on parasta, mitä vanhemmat voivat lapselle antaa. Kasteessa on kyse Jumalan rakkaudesta ja siitä, että jokainen lapsi on ihme juuri sellaisena kuin on. Miksi tänä päivänä yhä useammat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta? 

Kysymys pohdituttaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. 2000-luvulla kastettujen määrä on laskenut merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Edes kirkkoon kuuluvat vanhemmat eivät välttämättä valitse lapsilleen kastejuhlaa. Taustalla voidaan nähdä sosiologisia muutoksia, mutta toisaalta tutkijat ovat valmiita esittämään, että kirkossa ei ehkä kyetä sanoittamaan kasteen merkitystä nykyihmiselle ymmärrettävästi. 

Luterilaisessa kirkossa on kehitetty uudenlaisia kastetilaisuuksien malleja, kuten esimerkiksi matalan kynnyksen kastetapahtumia, joissa seurakunnat ottavat vastuun juhlajärjestelyistä. Toisaalta itse valmisteltua juhlaa ja yhteistä rituaalia pidetään arvossa. 

Kirkon tutkimuskeskuksen uusi, 26.10. julkaistava artikkelikokoelma, Kasteen polulla: Kasteen ja kummiuden teologiaa ja käytäntöjä, kokoaa yhteen joukon ajankohtaisia tutkimusartikkeleita kasteesta. Julkaisu kytkeytyy Kirkkohallituksessa vuonna 2018–2020 toteutettuun Kaste ja kummius -hankkeeseen. 

Kasteveden symboliikka 

Kasteen polulla -julkaisussa johtaja Hanna Salomäki esittelee artikkelissaan kastetilanteen muutosta Pohjoismaissa 2000-luvulla. Hän analysoi Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyaineistoon perustuen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten päätöksiin kastaa tai jättää lapsi kastamatta sekä miten eri ikäryhmien ja sukupuolten näkemykset poikkeavat toisistaan.  

Tutkija Jyri Komulainen esittelee artikkelissaan muun muassa symboliikkaa, joka liitetään maailman uskonnoissa veteen. Komulaisen mukaan luterilainen teologia painottaa erityisen paljon Jumalan sanan vaikuttavuutta, jolloin veteen itseensä liittyvä symboliikka jää ohueksi. 

”Muuttuva uskonnollisuus vaatisi kuitenkin sellaisia sanoituksia kristillisestä kasteesta, jotka ihmiset voivat tunnistaa. Tässä työskentelyssä luterilainen kasteopetus voi hyötyä kirkkojen välisestä ekumeniasta mutta myös uskontotieteellisestä tutkimuksesta, joka koskee esimerkiksi veden symboliikkaa ja elämänkaareen liittyvien rituaalien merkitystä”, Komulainen sanoo.  

“Varhaiset kristityt puhuivat kasteesta valaistumisen kylpynä. Olisiko tällainen puhe elvytettävä nykyisen uushenkisyyden keskellä?”  

Artikkelikokoelmassa tutkitaan myös tunteiden ilmaisemista kasteita ja nimiäisiä koskevissa blogikirjoituksissa. Mikä tämän päivän äideille on merkityksellistä lapsen syntymään liittyvässä siirtymäriitissä, ja millaiseksi uudet siirtymäriitit ovat muotoutumassa. Lisäksi pohditaan uskonnollisten seremonioiden merkitystä opiskelijoiden ajatusmaailmassa ja heidän käsityksiään kasteesta ja kummiudesta. 

“Millenniaalit ovat aiempia sukupolvia kriittisempiä institutionaalista uskonnollisuutta, kuten kulttuurikristillisyyttä, kohtaan. Kaste ja kummius -hankkeen jatkona pyrimme ymmärtämään enemmän juuri näiden 30–40-vuotiaiden etsijöiden maailmankuvaa ja ajatuksia. Tarvitsemme kirkossa luovaa teologista työskentelyä, johtamisen kehittämistä sekä verkostomaista yhteistyötä. Kirkkoon kohdistuu edelleen suuria odotuksia. Haluamme olla näiden odotusten arvoisia, ja kehittää työtämme ihmislähtöisesti”, Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen toteaa. 

Kaste ja kummius -seminaari 26.10.2021 

Kirkon tutkimuskeskus järjestää yhdessä Vantaan seurakuntien ja Kirkkohallituksen kanssa kaste- ja kummiusaiheisen seminaarin 26.10. klo 9–12 Tikkurilan kirkossa ja YouTube -kanavan kautta. Seminaarissa esitellään uusia tutkimustuloksia ja tulevaisuuden haasteita, paikallisia kasteen kehittämishankkeita sekä julkistetaan Kasteen polulla -artikkelijulkaisu. 

Seminaarissa pohditaan myös kirkon roolia ja toimintamalleja aikana, jolloin kirkollisiin toimituksiin liittyvät itsestäänselvyydet ovat purkautumassa. Millaisia uusia teologisia avauksia kastekeskustelussa on? Miten kastamiseen liittyvissä kysymyksissä toteutetaan kirkon strategian tavoitetta missionaarisuudesta ja kirkosta ulospäin suuntautuvana toimijana? Miten tämä näkyy esimerkiksi kirkon suhteessa maahanmuuttajiin? 

Lisätietoja: 
Jyri Komulainen, tutkija, Kirkon tutkimuskeskus p. 040 142 5189, jyri.komulainen@evl.fi
Jarmo Kokkonen, johtaja, Kasvatus ja perheasiat, Kirkkohallitus, p. 050 594 1316, jarmo.kokkonen@evl.fi

Artikkelikokoelmasta Kasteen polulla: Kasteen ja kummiuden teologiaa ja käytäntöjä

Kaste ja kummius -seminaari 26.10.

Verkkosivut kasteesta