Päiväkerhot 80 vuotta – Haku syksyn ryhmiin on käynnissä nyt

Kirkon päiväkerhotoiminta täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Tämä perinteikäs varhaiskasvatuksen muoto on tukenut suomalaisten lasten kasvua, kehitystä ja hengellistä elämää jo sukupolvien ajan. Syksyn 2025 päiväkerhoihin haku on käynnissä juuri nyt. 

Ensin toimintaa kannattelivat kotiäidit 

Päiväkerhot syntyivät perheiden tarpeesta. Kun äidit lähtivät töihin, lapsille tarvittiin hoitopaikka. Niinpä seurakunta tarjosi tilat ja ensimmäiset kerhot alkoivat Turussa, Tampereella ja Helsingissä vuosina 1945–52. Kerhoja ohjasivat aluksi kotiäidit, mutta pian työhön kouluttauduttiin, ja lastenohjaajista kasvoi oma ammattilaisryhmänsä. Nykyisin päiväkerhoja vetävät varhaiskasvatuksen ammattilaiset, joilla on yhteiskunnallinen kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto.  

Päiväkerhotoiminta vakiintui seurakuntien työmuodoksi 1950–60-luvuilla. Vuosikymmenten aikana päiväkerhot ja muu varhaiskasvatus ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Nykyisin kirkon varhaiskasvatus pitää sisällään päiväkerhojen lisäksi monipuolista ryhmätoimintaa eri-ikäisille lapsille ja perheille: perhekerhoja, pyhäkoulutoimintaa, musiikki- ja taideryhmiä, aamu- ja iltapäiväkerhoja sekä tapahtumia, retkiä ja leirejä – niin lähi- kuin etämuodossa. 

Turvallista, nykyaikaista ja edullista toimintaa pienille 

Seurakunnan päiväkerhotoiminta on monin tavoin hyvä valinta perheen pienimmille, kun lapsi ei osallistu kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Päiväkerho toimii myös osa-aikaista varhaiskasvatusta täydentävänä toimintana. 

”Päiväkerhomaksut ovat pieniä ja paikoin toiminta on maksutonta. Jokaisella ohjaajalla on oma kerhoryhmänsä. Pienet ryhmäkoot mahdollistavat jokaisen lapsen kohtaamisen yksilönä. Tutussa ympäristössä arempikin lapsi voi turvallisesti opetella ryhmässä olemista ja kehittää sosiaalisia taitojaan,” kertoo asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta. 

”Kirkon varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia. Päiväkerhotoiminnassa sitoudutaan yleisiin varhaispedagogisiin tavoitteisiin. Ihmettely, leikki ja osallisuus ovat keskeisiä. Toimintaa ohjaa kristillinen arvopohja ja kokonaisvaltainen ihmiskäsitys”, Ojell jatkaa. 

Kerhokertojen määrä ja kesto vaihtelee lasten iästä ja seurakunnasta riippuen. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä omasta seurakunnasta. 

Vahva yhteistyö perheiden kanssa  

Vuosien saatossa seurakuntien yhteistyö perheiden kanssa on vahvistunut. Ideana on kulkea perheiden rinnalla. Vanhemmat nähdään aktiivisina toimijoina, ei vain osallistujina. Myös digitaaliset kohtaamiset ja kotiin vietävät palvelut, kuten Pikkuhelppi-toiminta, ovat vakiintuneet osaksi seurakuntien arkea. 

Vuonna 2024 seurakunnat järjestivät yhteensä yli 7400 varhaiskasvatuksen ryhmää joko yksin tai yhteistyökumppanin kanssa. Osallistujia oli noin 135 000. Pienimpiä, 0–6-vuotiaita lapsia oli mukana yli 60 000. 

Suosituimpia ovat perhekerhot ja päiväkerhot, mutta mukana on myös pyhäkouluja, muskariryhmiä ja taidetoimintaa. Retkiä ja leirejä järjestettiin yli 1100, ja niihin osallistui yli 38 000 ihmistä – pienimpiä mukana oli yli 6000. 

Lue myös: https://kirkonkello.fi/ihmettelya-leikkia-ja-osallisuutta/ 

Kuva: Tuusulan päiväkerhosta.
Lisätietoja: Raija Ojell, asiantuntija, Kirkkohallitus,  raija.ojell@evl.fi. 050 3448 613.