Kun muslimi haluaa kääntyä kristityksi – Tuore opas seurakunnan työntekijöille

Viime vuosina seurakuntien työntekijät ovat kohdanneet monia Suomeen tulleita muslimitaustaisia ihmisiä, jotka haluavat tulla kristityksi. Kirkon tuore julkaisu ”Kristityksi kääntyvän tukena” ohjeistaa seurakunnan työntekijöitä seikoista, joita on syytä ottaa huomioon, kun muslimi haluaa kääntyä kristityksi.  

Siirtolaiskriisi haastoi seurakunnat 

Euroopan pakolaiskriisi oli vuosina 2014–2015 alkanut tapahtumasarja, jossa lähti suuri määrä ihmisiä liikkeelle Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta Eurooppaan pyrkimyksenään hakea maanosasta turvapaikkaa. Myös suomalaiset seurakunnat hätämajoittivat ihmisiä, ja seurakunnista tuli monille inhimillisen avun keskuksia. Joidenkin kohdalla pakolaisuus on tarkoittanut myös uskonkysymysten uudelleen tarkastelua. Kristillinen usko on voinut alkaa kiinnostaa suomalaisia kristittyjä kohdatessa, mutta myös jo aiemmin.  

”Joillakin on ollut jo kotimaassaan kiinnostusta kristinuskoa kohtaan, mutta tiedon etsiminen on voinut olla siellä käytännössä lähes mahdotonta. Toiset taas ovat kiinnostuneet kristinuskosta pakomatkansa aikana. Kokemuksen mukaan monilla on vahva motivaatio tulla kristityksi”, julkaisun toimittanut kulttuurien moninaisuuden ja maahanmuuton asiantuntija Ulla Siirto kirjoittaa. Materiaali on tehty yhteistyössä useiden eri seurakuntia ja kristillisiä järjestöjä edustavien henkilöiden kanssa, jotka ovat kulkeneet kristityksi kääntyneiden rinnalla. 

Ulla Siirron mukaan virallisia tilastoja kastettujen turvapaikanhakijoiden määrästä ei ole, mutta heitä arvioidaan olevan useita tuhansia eri kirkkokunnissa.  

Raamatussa ja Koraanissa paljon yhteistä  

Kun toisen uskonnon edustaja haluaa kääntyä kristityksi, on mielekkäämpää puhua aikuisrippikoulun sijaan kastekoulusta tai -opetuksesta. Oppaan mukaan kastekoulussa Raamattua ja Koraania voidaan lukea rinnakkain. 

”Se on hedelmällinen tapa tutustua kristinuskon ja islamin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Samalla on mahdollista keskustella Raamatun ja Koraanin erilaisesta luonteesta ja asemasta uskontojen kokonaisuuksissa.” 

Kasteopetusta annetaan usein varsin pienessä ryhmässä, yhdelle tai kahdelle hengelle, joskus perhekunnalle tai muutamalle henkilölle. 

”Kasteopetuksen aluksi kannattaa käyttää aikaa ihmisen tarinan kuulemiseen juuri sen verran kuin hän on valmis kertomaan. Sen kautta syntyy käsitys ihmisestä sekä siitä, miksi hän on kiinnostunut kristinuskosta.” 

Viranomainen tarvitsee uskontolukutaitoa 

Viime vuosina kristityksi kääntymiseen on liittynyt Suomessa myös keskustelua siitä, kenen usko on aitoa, kuka voi arvioida toisen ihmisen uskon laatua ja voiko kääntymyksellä vaikuttaa turvapaikan saantiin Suomesta.     

“Viranomaiset tarvitsevat uskontolukutaitoa, sillä kristityksi kääntyneet ovat saattaneet löytää täältä hengellisen kodin hyvinkin eritavoin kristinuskoa painottavista ryhmistä. Siksi olisi tärkeää, ettei kristityksi kääntyneeltä kysyttäisi puhuttelussa tai kuulemisessa sellaisia asioita, joihin hän ei ole voinut tutustua siinä yhteisössä, jossa hänet on kastettu,“ Ulla Siirto toteaa. 

Lisätietoja: Ulla Siirto, asiantuntija, Kirkkohallitus, puh.  040 688 1440, ulla.siirto@evl.fi 

Tutustu julkaisuun: Kristityksi kääntyvän tukena