Kokonaiskirkollinen viestintäselvitys: Työpanosta suunnattava yhteiseen viestintään ja vuorovaikutukseen

Kokonaiskirkollinen viestintäselvitys on valmistunut. Selvityksen tavoitteena oli muun muassa lisätä viestinnän vaikuttavuutta, tavoitteellisuutta ja kustannustehokkuutta. Täysistunto merkitsi selvityksen loppuraportin tiedoksi kokkouksessaan 17.10.2023.

Raportin mukaan hankekauden havainnot vahvistivat, että viestinnän kehittämiselle on selkeä tarve ja tilaus seurakunnissa ja keskushallinnossa. Ymmärrys viestinnän merkityksestä kirkon toimintaedellytysten turvaamisessa on vahvistunut viimeisimpien vuosien aikana.

Myös yhteistyön merkitys on sisäistetty, ja yhteistyön nähtiin kehittyvän selkeästi myös hankkeen aikana. Yhteistyö on kuitenkin vielä projektipainotteista, mikä voi johtaa systemaattisuuden puutteeseen ja vaikeuteen arvioida viestinnän vaikutuksia.

Raportissa muistutetaan, että kokonaiskirkollisen viestinnän kehittäminen vaatii eri toimijoiden yhteistä tahtotilaa.

”Jotta pysyvämpi ja syvällisempi muutos on mahdollista, yhteistyön on laajennuttava myös viestinnän kehittämiseen ja arjen viestinnän yhteisempään toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa, että seurakunnissa suunnattaisiin työpanosta myös kokonaiskirkolliseen, yhteiseen viestintään ja vuorovaikutukseen”, toteaa hankkeen vetäjänä toiminut Sami Kallioinen.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, piispa Mari Leppänen toteaa, että yhteisen suunnittelun ja koordinoinnin pitäisi ulottua käytännön työn tasolle, jolloin olisi mahdollista sopia tehtävänjaosta seurakuntataloutta laajemmalla alueella.

“Luontevia kumppanuuksia voisi syntyä hiippakuntien ja alueen suurimpien seurakuntatalouksien välille, mikä mahdollistaisi myös alueiden pienempien seurakuntien tukemisen. Selvitys osoittaa, että taloudellista säästöä saataisiin lehtiyhteistyötä kehittämällä ja kirkon viestinnän vaikuttavuutta saataisiin lisättyä verkkomedioiden yhteistyötä vahvistamalla.”

Kirkkohallituksessa toimivan valtakunnallista viestintää hoitavan Kirkon viestinnän rooli sekä koordinoinnissa että sovituissa valtakunnallisissa vastuissa, kuten seurakuntien yhteisessä Lukkari-verkkoalustassa ja kriisiviestinnässä, on raportin mukaan keskeistä.

Johtamisen ohella on tärkeää, että viestinnän kehittymiselle asetetaan kriteerit ja sitä arvioidaan osana kirkon keskushallinnon toiminnan arviointia. Jatkuvan arvioinnin tulisi olla osa Kirkon viestinnän ja keskeisten verkostojen, kuten Kirkon vahvuuksien ryhmän ja suurten seurakuntien viestintäjohtajaverkoston, työtä. 

Viestintäselvityshankkeen loppuraportti on tiedotteen liitteenä.

Tarve selvittää koko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintätoimia nousi esille muun muassa kirkolliskokouksen nimittämän tulevaisuuskomitean ja tulevaisuusvaliokuntien päätelmien ja lausuntojen perusteella sekä Kirkkohallituksen Suunta-kehityshankkeen yhteydessä.

Lisätiedot:
Sami Kallioinen, Kokonaiskirkollinen viestintäselvitys -hankkeen hankejohtaja 30.6.2023 saakka, Tampereen seurakuntayhtymän viestintäjohtaja, sami.kallioinen@evl.fi, p. 050 378 0033

Elina Hellqvist, kansliapäällikön erityisavustaja, elina.hellqvist@evl.fi, p. 040 688 1478 

Liitteet:
kokonaiskirkollinen-viestintaselvitys_loppuraportti_poytakirjantarkastamaton.pdf