Kirkon henkilöstökoulutuksia osaksi Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehystä

Kirkon pastoraalitutkinnot ja laajimmat erityiskoulutukset sijoitetaan valtioneuvoston päätöksellä 14.2.2020 alkaen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF). Päätös on historiallinen, sillä ensimmäisen kerran suomalaisen yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa kirkon järjestämän henkilöstökoulutuksen. Sijoittamisen mahdollisti pitkäjänteinen Kirkon henkilöstökoulutuksen kehittäminen. Kirkon koulutukset ovat korkeatasoisia, niiden laajuus on määritelty opintopisteinä ja niillä on oppijalähtöiset osaamistavoitteet.

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen (FiNQF) on sijoitettu kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät sekä muita laajoja osaamiskokonaisuuksia, kuten kirkon erityiskoulutuksia. Nämä on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Viitekehysten tasot kuvaavat, mitä tutkinnon, oppimäärän tai osaamiskokonaisuuden suorittanut tietää, ymmärtää ja osaa tehdä. Kunkin tason tuottama osaaminen on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, ja kuvaukset vastaavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen vaativuustasoja. EU:n tasolla tavoitteena on helpottaa eri maiden tutkintojen ja niiden tasojen vertailua sekä edistää kansalaisten liikkuvuutta ja jatkuvaa oppimista.

Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen 

Kansallisia osaamisen viitekehyksiä on hyödynnetty koulutusten kehittämisen ohella rekrytointiprosesseissa, hakijoiden osaamisen vertailussa ja osaamisen johtamisessa. Viitekehyksen keskeinen hyöty liittyy aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen jatko-opinnoissa erityisesti siirtymisessä koulutusalta toiselle. Opiskelija voi aikaisempaa paremmin saada suorittamansa tutkinnon, osaamiskokonaisuuden tai esimerkiksi viitekehykseen kuuluvia kirkon henkilöstökoulutuksia tunnistettua ja tunnustettua.

Viitekehykseen sijoitettuja kirkon erityiskoulutuksia ovat Sairaalasielunhoidon erityiskoulutus (60 op), Perheneuvonnan erityiskoulutus (60 op), Kirkon työnohjaajakoulutus (60 op) ja Kirkon organisaatiokonsultoinnin erityiskoulutus (45 op). Nämä erityiskoulutukset sekä Pastoraalitutkinto on sijoitettu viitekehyksen tasolle 6. Tälle tasolle on sijoitettu ammattikorkeakoulututkinnot ja muut alemmat korkeakoulututkinnot sekä monet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset.

Pastoraalitutkinto on lähes 330 vuoden ikäinen

Pastoraalitutkinto (40 op) on papiksi vihitylle tarkoitettu koulutuskokonaisuus, jonka suorittaa vuosittain noin 80 pappia. Se on edellytyksenä kappalaisen virkaan sekä yksi kirkkoherran viran edellytys. Pastoraalitutkinnolla on arvokas historia. Ensimmäinen asetus pastoraalitutkinnosta on annettu jo vuonna 1693.

Ylempi pastoraalitutkinto (80 op), joka edellytetään muutamissa tuomiokapitulien toimintaan liittyvissä viroissa, on sijoitettu tasolle 7. Tälle tasolle on sijoitettu ylemmät korkeakoulututkinnot sekä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista.

Käytännössä uudistus näkyy siinä, että pastoraalitutkinnoista ja viitekehykseen sijoitetuista erityiskoulutuksista annettaviin todistuksiin tulee viitekehyksen tasoa kuvaava lauseke.

Lisätietoja:
johtaja Kari Kopperi, Kirkon koulutuskeskus, kari.kopperi@evl.fi, p. 050 594 1317
koulutussuunnittelija Eeva Salo-Kopperi, eeva.salo-kopperi@evl.fi, p. 0400 844 828