Kirkolliskokous: Yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää kastettavalle jatkossa

Kirkolliskokous päätti istunnossaan, että jatkossa kastettavalla tulee olla aiemman kahden kummin sijaan ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen.

Kummien vähimmäismäärän muutoksen taustalla on ajatus helpottaa kastejärjestelyjä perheissä ja madaltaa kynnystä kastaa lapsi tai aikuinen kirkon jäseneksi. Päätös palvelee erityisesti niitä perheitä, joissa kummien löytäminen on vaikeaa.

Tapaa on sovellettu jo seurakunnissa, sillä vuoden 2010 päätöksellä kirkkoherran erillisellä luvalla kastettavalle on riittänyt yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Kirkkoherran päätöksellä lapselle voidaan erityisistä syistä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia.

Kirkkojärjestyksen muutos kummien määrästä tulee voimaan samaan aikaan kuin uudistettu kirkkolaki ja kirkkojärjestys, arvioidusti vuoden 2020 alussa.

Kummin tehtävät kirkon sivuilla
kaste.fi-sivusto
kumminkaa.fi-sivusto

Kirkkojärjestykseen velvoite nuorten vaikuttajaryhmistä

Seurakunnat velvoitetaan perustamaan nuorten vaikuttajaryhmiä, joiden kautta nuoret pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan seurakunnissa. Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkojärjestystä tältä osin. Seurakunnat voivat itse päättää, miten vaikuttajaryhmät muodostetaan ja millaisia käytäntöjä vaikuttamistapoihin luodaan, mutta nuorten rooli tässä on olennainen. Vaikuttajaryhmiin valitaan konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä.

Kirkon viestintä lähettää asiasta erillisen tiedotteen.

Kirkko keventää hallintoaan poistamalla alistusmenettelyt

Kirkon hallinnosta poistetaan kokonaan alistusmenettelyt. Kirkolliskokous päätti muuttaa kirkkolakia ja -järjestystä tältä osin. Muutoksen tavoitteena on keventää kirkon hallintoa ja selkeyttää eri viranomaisten rooleja ja toimivallan rajoja. Alistussäännösten poistumisen myötä päätösten on mahdollista syntyä kirkossa aiempaa nopeammassa tahdissa.

Esimerkiksi kirkollisten rakennusten suojelussa käytetty alistusmenettely korvataan lupamenettelyllä, jossa lupaviranomaisena toimii kirkkohallitus. Rippikoulun ohjesäännöstä nykymuotoisena luovutaan puolestaan kokonaan. Lisätietoa muutoksesta lakivaliokunnan lausunnosta. 

Alistusmenettelyiden poistaminen korostaa seurakuntien itsenäisyyttä ja toiminnanvapautta: seurakuntatasolla tehtävistä päätöksistä vastaavat jatkossa seurakunnat itse. Tuomiokapitulien rooli ja tehtävät painottuvat muutoksen myötä entistä enemmän neuvontaan, konsultointiin ja koulutukseen. Neuvontaa ja asiantuntija-apua sekä malleja ja materiaaleja on saatavilla myös Kirkkohallituksesta.

Kirkkolain- ja kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan mahdollisimman pian kirkkolain muutoksen hyväksymisen jälkeen.

Kirkolliskokouksen asiakirjat

Kirkolliskokouksen viestintä:
Eeva-Kaisa Heikura, viestintäpäällikkö, p. 040 688 1421
Tuulikki Terhemaa, viestintäasiantuntija, p. 050 372 1239
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815