Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston vuoden 2022 tilinpäätökset

Kirkolliskokous vahvisti Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen tilikaudelta 2022 sekä hyväksyi kirkkohallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden alijäämä 3,0 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään. 

Alijäämän muodostumiseen vaikuttivat muun muassa rahoitusmarkkinoista johtuva rahoitustuottojen kääntyminen alijäämäiseksi sekä toteutuneet kertaerät (mm. seurakuntavaalit, synodaalikokoukset ja Ukraina-avustus). 

Kirkon keskusrahaston vuoden 2022 talousarvio oli laadittu -6,1 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Talousarviota paremman tuloksen muodostumiseen vaikuttivat muun muassa joidenkin kärkihankkeiden toimenpiteiden siirtyminen vuodelle 2023 sekä tuta-menettelyssä sovitut säästötoimenpiteet. 

Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että kirkon keskusrahastolla on takana kaikkiaan viiden vuoden siirtymäaika. Alijäämää on kertynyt ennakoitua enemmän, eikä Kirkon keskusrahaston talous jatkossa kestä vastaavaa ajanjaksoa. Talousvaliokunnan mukaan on arvioitava, pitääkö talouden tasapainottamisen, toimintojen priorisoimisen ja päällekkäisyyksien karsimisen tueksi käyttää ulkopuolisen tahon laatimaa selvitystä. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan on löydettävä sellainen pitkän tähtäimen ratkaisu Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan tehtävien määrittelyyn ja resurssien kohdentamiseen, jonka turvin yksittäisiä säästötoimenpiteitä ei tarvitse etsiä vuosittain.

Myös Kirkon eläkerahaston tilinpäätös tilikaudelta 2022 vahvistettiin. Tilikauden alijäämä -0,7 miljoonaa euroa kirjataan taseeseen oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien yli-/alijäämään.  

Vuosi 2022 oli sijoitustoiminnan näkökulmasta erittäin haastava Kirkon eläkerahastolle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Euroopan energiakriisi, kiihtynyt inflaatio ja keskuspankkien nopeasti kiristynyt rahapolitiikka synkistivät talousnäkymiä ja laskivat laajasti sijoitusmarkkinoiden tuottoja. Eläkerahaston omaisuuden arvo oli 1804 miljoonaa euroa 31.12.2022 arvostettuna markkinahintaan.

Eläkerahaston riittävyyttä ja eläkemaksujen tasoa arvioidaan vuosittain. Talousvaliokunta on ottanut kantaa Kirkon eläkerahaston maksuihin mietinnöissään. Valtiokunta toteaa, että tulevina vuosina on harkittava, voidaanko Kirkon eläkerahaston maksuja alentaa.

Kirkon eläkerahasto toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaitoksena. Eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta.

Talousvaliokunnan mietintö 2/2023: Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja toimintakertomus, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2022 sekä Henkilöstötilinpäätös 2022

Talousvaliokunnan mietintö 1/2023: Kirkon eläkerahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2022

Kirkon keskusrahaston vuoden 2023 talousarvioon muutoksia 

Kirkolliskokous hyväksyi muutoksia Kirkon keskusrahaston vuoden 2023 talousarvioon. Kirkolliskokous ei kuitenkaan hyväksynyt kirkkohallituksen tekemää lisätalousarvioesitystä sellaisenaan.  

Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan kirkkohallituksen esityksestä poikkeava esitys merkitsee, että tilikauden 2023 alijäämä olisi −952 708 euroa. Kirkkohallituksen alkuperäisen esityksen mukainen alijäämä olisi −1 864 728 euron suuruinen.

Talousvaliokunta painotti mietinnössään, että talousarvion muutos eli niin sanottu lisätalousarvio voidaan hyväksyä, mikäli tilivuoden aikana siihen ilmenee pakottava, ennakoimaton tarve.

Kirkolliskokous hyväksyi Kipa 2 -hankkeeseen 674 300 euroa sekä Mikkelin hiippakunnan piispanvaihdoksen kustannuksiin 50 000 euroa. Valtion rahoituksesta jäi vuonna 2022 käyttämättä 239 994 euroa. Määräraha käytetään Imatran seurakunnan Kolmen ristin kirkon korjaustöihin kirkkohallituksen esityksen mukaisesti.

Talousvaliokunnan mietintö 3/2023 Kirkkohallituksen esityksestä 4/2023 kirkolliskokoukselle: Vuoden 2023 Kirkon keskusrahaston talousarvion ensimmäinen muutos