Kirkolliskokous päättyi vilkkaaseen keskusteluun kirkon tulevaisuudesta

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti perjantaina 6.8.2021 vuoden ensimmäisen istuntoviikkonsa. Kokouksen viimeisenä päivänä keskusteltiin vilkkaasti muun muassa seurakuntayhtymämallin keventämisestä sekä kirkon tarpeesta osallistaa nuoret sukupolvet kirkon toimintaan. Seuraava kirkolliskokouksen istuntoviikko järjestetään 8.–12.11.2021.

Kirkolliskokous kehottaa nopeisiin ja rohkeisiin keinoihin erityisesti nuoren sukupolven osallistamiseksi

Kirkolliskokous hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan mietinnön, jossa kirkkoa kehotetaan viipymättä tarttumaan kirkon nelivuotiskertomuksen 2016–2019 esiin tuomiin merkittäviin muutostarpeisiin. Kirkon nelivuotiskertomus käsittelee laajojen empiiristen aineistojen kautta sitä muutosta, joka suomalaisten uskonnollisuudessa ja kirkon toimintaympäristössä on tapahtunut.

Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan kirkon on välttämätöntä uudistaa toimintaansa perusteellisesti ja sen on pyrittävä nykyistä paremmin osallistamaan kaikkia jäseniään. Erityisesti valiokunta nostaa esiin yhteydentarpeen milleniaaleihin sekä Z-sukupolveen. “Kirkon tulevaisuutta on katsottava milleniaalien ja sitä nuorempien sukupolvien silmin”, mietinnössä edellytetään.

Toimintakulttuurin on valiokunnan mielestä annettava tilaa kokeiluille, ja rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset pitäisi käynnistää ja viedä läpi rohkeasti. Seurakunnissa on voitava kokeilla erilaisia toimintoja, tehdä rohkeaa arviointia ja myös luopua.  

Tulevaisuusvaliokunta nosti esiin myös diakonian merkityksen sekä tarpeen monipuoliseen hengellisyyteen. Valiokunta asetti keskeiseksi tavoitteeksi tunnustaa sen, että jatkossakin julistus ja auttaminen kuuluvat kirkon ytimeen. “Kirkon pitää puhua heikoimpien puolesta, jäsenten pitää päästä mukaan auttamistyöhön ja diakoniaa on rohkeasti kehitettävä, mukaan lukien toimimattomien rakenteiden purkaminen”, mietinnössä sanotaan. Valiokunta haluaa myös kirkon varmistavan, että kirkon jäsenillä ja jäseneksi haluavilla on mahdollisuus löytää hengellinen kotinsa kirkossa. 
 
Tulevaisuusvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti kirkolliskokous päätti, että kirkko ryhtyy määrätietoisesti kehittämään yhteyksiä nuoriin aikuisiin eli millenniaali- ja Z-sukupolveen. Lisäksi päätettiin, että kirkossa karsitaan esteitä vapaaehtoistoiminnalta diakoniatyön kehittämiseksi ja että kirkko toimii erilaisten auttamistapojen ja solidaarisuuden mahdollistajana.  

Kirkolliskokous päätti myös, että kirkko pitää aktiivisesti esillä erilaisia spiritualiteetin eli hengellisyyden muotoja ja kokeiluja, ja tukee seurakuntia siinä, että jumalanpalvelukset ovat eläviä, saavutettavia ja kutsuvia kaikille, sekä tukee yhteisöllisyyttä ja erilaisten yhteisöjen muodostumista.  

Kirkolliskokous lähettää valiokunnan mietinnön kirkkohallitukselle otettavaksi huomioon niin kirkon toiminnan kehittämisessä kuin tulevaisuusselontekoa laadittaessa. Mietintö lähetetään myös hiippakuntavaltuustoille tiedoksi ja keskusteltavaksi.  

Lisäksi päätettiin, että Kirkkohallitus laatii kirkon nelivuotiskertomuksen vuosilta 2020–2023.  

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö 1/2021 kirkkohallituksen esityksestä 8/2020

Kirkon nelivuotiskertomus vuosilta 2016–2019 

Kirkolliskokous hyväksyi Evankeliumikirjan uuden painoksen korjaukset   

Kirkolliskokous hyväksyi Evankeliumikirjan uuden painoksen korjaukset käsikirjavaliokunnan mietinnön mukaan. Evankeliumikirjan käyttöikä on pitkä ja tämän vuoksi on tärkeää, että painosten uusimisten yhteydessä tarkistetaan tarvittavat korjaukset ja tehdään tarpeelliset muutokset.  

Evankeliumikirjaan tulee muutoksia samassa yhteydessä, kun siitä on painoksen loppumisen vuoksi otettava uusi painos.  Muutokset ovat lähinnä teknisiä ajantasaistuksia. Muutoksia tehdään esimerkiksi kansallisten rukouspäivien ohjetekstiin, raamattuviitteiden oikeinkirjoitukseen sekä virsisuosituksiin. Lisäksi muun muassa uskonpuhdistuksen muistopäivän nimi muutetaan reformaation päiväksi.  

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Evankeliumikirja on Kirkkokäsikirjan toinen osa, ja sen sisällöstä päättää kirkolliskokous. Se sisältää kullekin pyhäpäivälle lukukappaleen Vanhasta testamentista ja Uuden testamentin kirjeistä sekä evankeliumin.  

Nykyinen Evankeliumikirja hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 1999. Siitä otettiin ensimmäinen ja ainoa painos vuonna 2000, jolloin se otettiin myös käyttöön.   

Evankeliumikirjan uuden, korjatun painoksen rinnalla vanhan Evankeliumikirjan käyttö jatkuu.  Korjaukset tehdään myös verkossa olevaan Evankeliumikirjan versioon sekä yhdistelmäkirjoihin. Yhdistelmäkirjaan on yhdistetty eri osia kirkkokäsikirjasta. 

Käsikirjavaliokunnan mietintö 1/2021 

Kirkolliskokous vahvisti työjärjestyksensä uudistuksen  

Kirkolliskokous vahvisti kirkolliskokouksen uudistetun työjärjestyksen. Uudistuksen tavoite on luoda nykyistä selkeämpi ja johdonmukaisempi työjärjestys, joka antaa nykyistä paremman kokonaiskuvan kirkolliskokouksesta ja sen hallinnosta.

Uudistuksessa toimielimien nimikkeitä muutettiin niin, että puhemiesneuvostosta tulee puheenjohtajien neuvosto ja valitsijamiehistä valitsijoita. Uudistus sisältää myös uusia tehtäviä ohjeiden antamisessa ja mahdollisuuden siirtää istuntokausi yksimielisellä päätöksellä välttämättömän syyn vuoksi.

Uudistus laajentaa käsikirjavaliokunnan tehtäväalaa. Toimitusvaliokunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirtyvät kansliavaliokunnalle. Valiokuntapaikkojen jakamisen perusteeksi otetaan uusia kriteerejä. Toiminnallisia edustaja-aloitteita voidaan nyt jättää myös syysistuntokaudelle. Ehdotus sisälsi myös lakiteknisiä muutoksia kirkolliskokouksen työskentelyn sähköistymisestä, Domus-asianhallintajärjestelmän käytöstä sekä pitkään noudatetusta hallintokäytännöstä johtuvia muutoksia.

Uusi työjärjestys tulee voimaan kuukauden kuluttua sen vahvistamisesta.

Hallintovaliokunnan mietintö 2/2021 kirkkohallituksen esityksestä 2/2021 kirkolliskokoukselle

Aloite seurakuntayhtymämallin keventämisestä hylättiin 

Kirkolliskokous hylkäsi hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti edustaja-aloitteen seurakuntayhtymämallin keventämisestä.  

Kirkolliskokouksessa järjestettiin ennen päätöstä äänestys edustaja Pauli Niemelän ehdotuksesta, että esitys olisi lähetetty takaisin valiokunnan valmisteluun. Ehdotus hylättiin äänin 84–18.  

Aloitteessa ehdotettiin, että kevennetyssä seurakuntayhtymässä käytäisiin nykyisen kahden vaalin sijasta yhdet vaalit. Seurakuntavaaleissa valittaisiin edustajat paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoihin.  

Hallintovaliokunnan mielestä kirkolliskokouksen vuonna 2001 tekemään periaatepäätös on edelleen ajankohtainen ja perusteltu. Periaatepäätöksen mukaan seurakuntayhtymän luottamushenkilöt valitaan erillisellä vaalilla yhteiseen kirkkovaltuustoon ja yhteiseen kirkkoneuvostoon. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että merkittävistä taloudellisista asioista kuten veroprosentista päättävä hallintoelin on valittava suoralla vaalilla. 

Hallintovaliokunnan mukaan seurakuntayhtymässä kahden vaalin malliin sisältyy kuitenkin käytännöllisiä ongelmia. Äänestäjien on välillä vaikea hahmottaa kahden yhtäaikaisen vaalin menettelyä. Näistä ongelmista huolimatta valiokunta pitää kahden vaalin mallia välttämättömänä. Hallintovaliokunnan mielestä seurakuntayhtymät ovat mainettaan parempia.  

Hallintovaliokunnan mietintö 3/2021 edustajaaloitteesta 8/2020 kirkolliskokoukselle
Edustaja-aloite

Edustaja-aloitteita lähetettiin valiokuntiin

Aloite ympäristövaikutusten arvioinnista lähetettiin hallintovaliokuntaan. Äänestyksen jälkeen myös talousvaliokunnalta päätettiin pyytää lausunto asiasta. Anna Lintusen esittelemä aloite on 32 edustajan allekirjoittama. Lähetekeskustelussa siitä käytettiin liki 20 puheenvuoroa. Aloitteen tavoitteena on, että ympäristö- ja ilmastoasiat tulisivat kiinteäksi osaksi kirkon päätöksentekoa, ja että päätöksenteon tukena olisi riittävä tieto.  

Aloitteessa pyydetään kirkkohallitusta selvittämään mahdollisuutta lisätä kiinteistötoimea koskevaan päätöksentekoon ympäristövaikutusten arviointi asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Tämä edellyttäisi lisäystä Kirkkojärjestykseen.  

Lisäksi Kirkkohallitusta pyydetään selvittämään, kuinka seurakuntien ja seurakuntayhtymien kiinteistöjä ja maankäyttöä koskevien päätösten ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi saadaan riittävästi tietoa.  

Aloite kokonaisuudessaan  

Edustaja-aloite kummin lisäämisestä aikuiselle lähettiin perustevaliokuntaan. Marjaana Toiviaisen esittelemän aloitteen oli allekirjoittanut kaksi edustajaa. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan esityksen kirkkojärjestyksen 2 luvun 16 §:n muuttamiseksi siten, että seurakunnan jäsenelle voidaan myös aikuisena erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Nykyään kummi voidaan lisätä vain lapselle.  

Päätöksen kummin lisäämisestä voisi tehdä kyseisen seurakunnan kirkkoherra kastetun itsensä esityksestä tai lapsen kohdalla hänen huoltajiensa esityksestä. Kummin lisääminen merkitään kirkonkirjoihin siinä seurakunnassa, jossa henkilö on kastettu tai liitetty kirkon jäseneksi.

Aloite kokonaisuudessaan

Edustaja-aloite Kirkko Suomessa -brändin muuttamisesta ekumeenisesti ja informatiivisesti asianmukaisempaan muotoon lähettiin tulevaisuusvaliokuntaan. Marjaana Toiviaisen esittelemän aloitteen oli allekirjoittanut 11 edustajaa, ja lähetekeskustelussa käytettiin yhdeksän puheenvuoroa.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous lähettää kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten esityksensä siitä, että “Kirkko Suomessa” -brändi lakkautetaan, ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko siirtyy viestinnässään informatiivisempaan sekä ekumeenisesti kestävämpään nimitykseen. Tässä prosessissa myös paikallisseurakuntia sekä seurakuntayhtymiä rohkaistaisiin omassa viestinnässään samaan.

Aloite kokonaisuudessaan.  

Edustaja-aloite toiminallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekemisestä lähetettiin yleisvaliokuntaan. Aloitteen oli allekirjoittanut 29 edustajaa ja sen esitteli Hanna Mithiku.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta tekemään kokonaiskirkolle toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkossa. Suunnitelman pitää sisältää selvitys kokonaiskirkon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta sisältäen myös uskonnonharjoituksen, sekä tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kirkolliskokous edellyttää, että suunnitelma sisältää myös mallin toiminnallisesta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta seurakuntien käyttöön.

Aloite kokonaisuudessaan

Kirkolliskokousviikon verkko-osoitteet:

Kirkolliskokousviikon videoseuranta ja asiakirjat
 
Kirkon kuvapankissa kuvia kirkolliskokouksesta:  
Kirkon kuvapankki  

Kirkolliskokousuutiset Twitterissä: #kirkolliskokous. 

Kirkolliskokouksen viestintä:  
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, puh. 046 922 0232   
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, puh. 050 529 8503  
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815