Kirkolliskokous päätti sähköisestä äänioikeusrekisteristä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa

Kirkolliskokous esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, että sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotto mahdollistuu seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa. 

Sähköisen äänioikeusrekisterin käyttöönotto edellyttää muutoksia sekä kirkkolakiin että kirkkojärjestykseen.

Kirkolliskokouksen lakivaliokunta pitää perusteltuna tavoitetta yksinkertaistaa ja nopeuttaa seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin toimittamista. Ehdotettu sähköinen äänioikeusrekisteri helpottaisi ja yksinkertaistaisi seurakuntien, vaalitoimitsijoiden ja vaalilautakunnan työtä erityisesti ennakkoäänestyksessä.

Sähköisestä järjestelmästä olisi lisäksi mahdollista saada automaattisesti esimerkiksi vaalitilastointiin liittyviä tietoja. Sähköinen järjestelmä ohjaisi parhaimmillaan sekä äänestäjää että vaalivirkailijaa toimimaan oikein.

Asian valmistelu on käynnistynyt kirkolliskokouksen aloitteesta. Tavoitteena on, että kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutokset tulisivat voimaan 1.1.2026 eli sähköinen äänioikeusrekisteri olisi käytössä jo vuoden 2026 marraskuussa käytävissä seurakuntavaaleissa.

Lakivaliokunnan mietintö 2/2025 kirkkohallituksen esityksestä 9/2024 kirkolliskokoukselle: Sähköinen äänioikeusrekisteri seurakuntavaaleissa ja kirkkoherran välittömässä vaalissa ja kirkkohallituksen esityksestä 1/2025 kirkolliskokoukselle

UT2020+psalmit-raamattukännösten hyväksyminen piispainkokouksen pohdittavaksi

Kirkolliskokous päätti lähettää UT2020+psalmit-raamatunkäännösten hyväksymisen muuttamatta Kirkkoraamattu 1992 käännöksen ensisijaista asemaa piispainkokouksen pohdittavaksi.

Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunta katsoo, että UT2020, Psalmit 2024 ja VT2028 -käännöksiä tulisi käyttää seurakunnissa kokeiluluonteisesti ja hankkia tästä kokeilusta palautetta käyttäjiltä. Kokeilu olisi valiokunnan mielestä hyvä yhdistää Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamiseen.

Käsikirjavaliokunnan mietinnössä todetaan, että piispainkokouksen tulee arvioida käännöksiä ja sitä, olisivatko käännökset hyväksyttävissä käyttöön sellaisinaan tai miten käännöksiä voidaan hyödyntää osana tulevaa kirkkoraamattua. Piispainkokousta kehotetaan myös miettimään, miten laajaan ja kalliiseen raamatunkäännöshankkeeseen kirkolla on varaa 2030-luvulla. Kirkolliskokous on jo myöntänyt ja varannut näihin kyseisiin käännöksiin kirkon varoja yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa.

Arvioidessaan kirkollisten kirjojen uudistamista piispainkokous on todennut, että uuden kirkkoraamatun käännöstyö on mielekästä aloittaa vasta sen jälkeen, kun on saatu kokemuksia myös Pipliaseuran Vanha testamentti 2028 eli VT2028 -käännöksen käytöstä. Käytännössä tämä merkitsisi käännöstyön aloittamista 2030-luvulla. UT2020:n, Psalmit 2024:n ja VT2028:n tekijänoikeudet ovat Pipliaseuralla, ja käännökset ovat ekumeenisia eli ne on tehty kirkkokuntien yhteistyössä.

Käsikirjavaliokunnan mietintö 2/2025 edustaja-aloitteesta 3/2025 kirkolliskokoukselle
Aloite UT2020 + psalmit raamatunkäännösten hyväksymisestä muuttamatta Kirkkoraamattu 1992 käännöksen ensisijaista asemaa

Seurakuntarakenteen kehittämisen valmistelu Kirkkohallituksen tehtäväksi

Kirkolliskokous päätti pyytää Kirkkohallitusta valmistelemaan seurakuntarakenteen kehittämistä. Vilkkaassa, kolmessa eri istunnossa käydyssä keskustelussa käytettiin lähes 60 puheenvuoroa.  

Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että tulevaisuudessa monet seurakunnat kohtaavat talouden kiristymisestä johtuvia haasteita, mikä edellyttää konkreettisia toimia. Seurakuntien taloudellisen, hallinnollisen ja toiminnallisen tilanteen arviointiin on jo olemassa työkalu, ”Kriisiytyvän seurakunnan mittarit”. Mietinnössä todetaan, että ohjaus- ja käytännön työkaluja tarvitaan kuitenkin lisää.

Kirkkohallitukselle annettiin tehtäväksi kehittää sopimusyhteistyömallia, jossa vastuuseurakuntakunta toteuttaa yhden tai useamman tukipalvelun toisten seurakuntien puolesta. Kirkkohallitus sai myös tehtäväksi selvittää yhteistyössä tuomiokapitulien ja seurakuntien kanssa sellaisen muutoksen mahdollisuutta, jossa seurakuntarakennemuutoksesta päättäminen siirrettäisiin kirkkohallituksen täysistunnolta tuomiokapitulille.

Mietinnössä todettiin, että hiippakunnille on varattava riittävät resurssit säännöllisesti ja ennakoiden seurata ja ohjata seurakuntien ja seurakuntayhtymien talouden ja toiminnan kestävyyttä. Kirkkohallitusta pyydettiin myös kehittämään nykyistä kokonaiskirkon avustusjärjestelmää siten, että se kannustaa seurakuntia mietinnön tavoitteiden mukaisiin rakennemuutoksiin.

Kirkolliskokous äänesti mietinnön hyväksymisestä. Mietinnön hyväksymistä kannatti 73 edustajaa ja sen palauttamista valiokunnan jatkovalmisteluun 29 edustajaa (tyhjiä 1). 

Hallintovaliokunnan mietintö 1/2025 edustaja-aloitteesta 1/2024 kirkolliskokoukselle Seurakuntarakenteen muuttaminen 

Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen materiaalit löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Sivulta löytyvät linkit striimauksiin sekä Domus-palveluun, jossa kirkolliskokouksen asiakirjat ovat.

Kuvia kirkolliskokouksesta löytyy materiaalipankista.

Kirkolliskokouksen syysistuntokausi on viikolla 45. 

Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815