Kirkolliskokous linjasi: Kirkon keskusrahaston säästettävä vielä noin miljoona euroa

Kirkolliskokous hyväksyi tänään 11.11. Kirkon keskusrahaston talousarvion vuodelle 2022 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2022–2024 sekä otti kantaa keskusrahaston talouden tasapainottamissuunnitelmaan. Talousvaliokunta pitää tasapainottamissuunnitelmaa ”suunnitelmana, jonka pohjalta kirkolliskokous voi varmistua, että asetettu tasapainottamistavoite saavutetaan”, kuten se edellytti elokuisessa mietinnössään 2/2021. 

Kirkolliskokous edellyttää, että Kirkon keskusrahaston talous tulee tasapainottaa vuoden 2023 alkuun mennessä niin, että kirkon keskusrahastomaksun ja toimintatuottojen tulee kattaa kaikki Kirkkohallituksen ja kapitulien toiminnan kulut (toimintakate) sekä poistot. Kärkihankkeet tulee mitoittaa niin, että ne voidaan vuosittain kattaa sijoitustoiminnan tuotoilla.  

Alijäämä on kolme miljoonaa euroa. Kirkkohallitus tuotti tasapainottamisohjelman tarkassa prosessissa elo-syyskuussa ja löysi eri kulueristä säästöjä kaikkiaan 1 434 000 euroa (982 000 osastot ja yksiköt, 270 000 avustukset, 182 000 kiinteistöstrategia).  

Hiippakunnat ilmoittivat, että kukin hiippakunta pystyy säästämään 20 000, yhteensä 180 000 euroa. Talousvaliokunnan kannanoton mukaan tämä säästö on jokaisessa hiippakunnassa 25 000 euroa, yhteensä 225 000 euroa.   

Näiden lisäksi kirkolliskokous linjasi, että kirkon keskusrahaston palkkaperusteista eläkemaksua alennetaan vuonna 2023 kahdella prosenttiyksiköllä. Tästä saatava säästö on 375 000 euroa. Säästöt yhteensä ovat 2 034 000 euroa. Näin ollen vielä etsittävien säästöjen määrä on 966 000 euroa. Summa pienenee jonkin verran, jos kirkkoverkon uudistus toteutuu. 

Talouden tasapainottaminen edellyttää, että Kirkkohallituksessa aloitetaan tuta-neuvottelut eli yhteistoimintaneuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä. 

Talousvaliokunta katsoo kuitenkin, että mahdollisten Kirkkohallituksen henkilöstökulujen osalta sopeuttaminen voidaan jakaa vuosille 2023 ja 2024. Aikataulun jousto antaa mahdollisuuden hyödyntää paremmin niin sanottua luonnollista poistumaa osana säästötoimenpiteitä. Tästä johtuen vuoden 2023 keskusrahaston talousarvion alijäämaksi voidaan hyväksyä enintään 300 000 euroa. 

Kirkolliskokous vahvisti kirkon yhteisen toiminnan perusmaksun suuruudeksi 6,5 prosenttia vuodelle 2022. Kirkon palvelukeskuksen palvelumaksut vahvistettiin.

Valtio maksaa vuonna 2022 valtion Kirkon keskusrahastolle 118,9 miljoonan euron rahoituksen. Siitä jaetaan 109,5 miljoonaa euroa seurakunnille suhteessa kunnan asukasmäärään. Noin seitsemän miljoonaa euroa käytetään seurakuntien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon ja reilut kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjuri-jäsentietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystyöhön.

Kirkon keskusrahaston talousarvioon sisältyy vuonna 2021 käynnistynyt Kirkon strategian toimeenpanohanke sekä uutena hankkeena Vanhan testamentin kääntäminen mobiiliympäristöön. Kärkihankkeeseen sekä muihin kertaluonteisiin eriin kuten synodaalikokouksiin sekä seurakuntavaaleihin varataan yhteensä noin 3,4 miljoonaa euroa.

Talousvaliokunta toteaa, ettei Kirkon keskusrahaston ole tarkoituksenmukaista avustaa Enonkosken luostariyhteisöä, sillä kestävää rahoituspohjaa ja vahvaa toimintamallia luostariyhteisön toiminnalle ei ole löytynyt. Kirkon keskusrahasto on jo useamman vuoden tukenut Enonkosken luostariyhteisön toimintaa taloudellisesti. Asiasta oli jätetty talousarvioaloite.

Talousvaliokunnan mietintö 4/2021

Talousarvioaloite Enonkosken luostariyhteisön toiminnan turvaamisesta

Kirkolliskokous käsitteli Uusi tila -selvitystä sekä Kirkon keskusrahaston kiinteistöstrategiaa

Kirkolliskokous käsitteli kirkkohallituksen antamaa Uusi tila -selvitystä kirkolliskokoukselle. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa Kirkon talon (Eteläranta 8) tilankäyttöä ja luoda työntekoa tukeva ja nykyaikainen monitilatoimisto. Muutostyöt toteutettiin vuoden 2020 aikana. Selvityksessä on käyty läpi hankkeen kokonaiskustannuksia ja niiden suhdetta kustannusarvioon sekä hankkeen johtamiseen ja taloudelliseen ohjaamiseen liittyviä käytänteitä. Hankkeen talousarvio ylittyi merkittävästi.

Kirkolliskokous keskusteli myös Kirkon keskusrahaston kiinteistöstrategiasta vuosille 2021–2026. Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkkohallitus ja hiippakuntien tuomiokapitulit, joita on yhdeksän kappaletta. Kiinteistöstrategiassa on esitetty selvitys kaikista Kirkon keskusrahaston tiloista. 

Uusi tila -selvitys 

Kiinteistöstrategia 

Kirkolliskokous käsitteli tulevaisuusvaliokunnan mietintöä, joka oli tehty kirkon strategiaprosessia koskevasta edustaja-aloitteesta 7/2021. Mietintö palautettiin valiokuntaan.

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö 4/2021