Kirkolliskokous jätti kenttäpiispan aseman teologisia perusteita ja ehtoollisjumalanpalveluksen viettoa koskevat aloitteet raukeamaan

Turussa parhaillaan kokoontuva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous jätti keskiviikkona kaksi edustaja-aloitetta raukeamaan.  

Kirkolliskokous päätti, että kenttäpiispan aseman ja roolin teologisista perusteluista kirkossa ei tehdä aloitteen ehdottamaa selvitystä. Edustaja-aloitteessa kysyttiin, miksi kenttäpiispalla on näkyvä asema kirkollisessa päätöksenteossa, kuten kirkkohallituksessa ja piispainkokouksessa ja mitkä ovat sen teologiset perusteet. Aloite jätettiin mietinnön perusteella raukeamaan.

Mietinnön aloitteesta tehnyt perustevaliokunta katsoi, että selvitys ei ole tarpeen. Kenttäpiispan nimike ja asema kirkossa eivät perustu piispanviran virkateologisiin syihin, vaan muihin teologisiin, historiallisiin, oikeudellisiin ja tarkoituksenmukaisuutta koskeviin syihin. Kenttäpiispan viran historiaa ja asemaa on selvitetty vuonna 2011 julkaistussa akateemisessa väitöskirjassa. Kirkolliskokous kävi lisäksi perusteellisen keskustelun kenttäpiispan asemasta vuonna 2016 voimaan tulleen kirkon keskushallinnon uudistuksen yhteydessä.

Perustevaliokunnan mietintö edustaja-aloitteesta 5/20

Kirkolliskokous päätti vilkkaan keskustelun jälkeen myös, että kirkkojärjestyksen 2. luvun pykäliä 9 ja 10 ei muuteta. Edustaja-aloitteessa ehdotettiin muun muassa, että kirkkojärjestyksestä poistettaisiin ehtoollisjumalanpalveluksen paikkaa rajaavat kohdat. Messun viettoon ei vaadittaisi enää kirkkoherran lupaa eikä ehtoollisenviettopaikkaa tarvitsisi vahvistaa hiippakuntien tuomiokapituleissa. Aloite jätettiin mietinnön perusteella raukeamaan.

Edustaja-aloitteessa tuotiin esille huoli siitä, että nykyinen kirkkojärjestys rajoittaa ehtoollisen viettämistä, kun lupa ehtoollisen viettoon saatetaan evätä kirkkopoliittisista syistä. Käytännössä aloitteessa oli kyse ehtoollisen vietosta jumalanpalvelusyhteisöjen tilaisuuksissa.

Yleisvaliokunta totesi mietinnössään pitävänsä tärkeänä, että jatkossakin ehtoollista vietetään säädetyssä järjestyksessä eli piispallisen kaitsenta- ja valvontavastuun alla. Myös yleisvaliokunnalle lausunnon antanut perustevaliokunta katsoi, että ehtoollisenviettopaikan irrottaminen kirkkoherran ja tuomiokapitulin kaitsennasta haastaisi kirkon episkopaalisen (piispallisen) järjestyksen ja voisi johtaa jumalanpalvelusyhteisöjen lisäksi myös itsenäisten henkilöseurakuntien muodostumiseen. 

Perustevaliokunnan lausuntoon jätettiin neljän edustajan allekirjoittama eriävä mielipide. Siinä todetaan, että aloitteessa kuvattu ongelma tulee ratkaista tavalla tai toisella kirkon yhtenäisyyden varjelemiseksi.

Yleisvaliokunnan mietintö edustaja-aloitteesta 2/20

Perustevaliokunnan lausunto edustaja-aloitteesta 2/20

Samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja siunaamista koskeva lähetekeskustelu jatkuu

Lähetekeskustelu edustaja-aloitteesta, jossa pyydetään piispainkokousta valmistelemaan esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta, jatkuu alustavan suunnitelman mukaan keskiviikkoiltana noin kello 18. Lähetekeskustelu aloitteesta alkoi ensimmäisenä istuntopäivänä tiistaina, ja keskustelussa on käytetty jo lähes 30 puheenvuoroa. 

Aloitteen on allekirjoittanut 44 edustajaa. Aloitteen esitteli edustaja Jukka Hautala Oulun hiippakunnasta. 

Aloite kokonaisuudessaan

Wideroos hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi

Ulla-Maj Wideroos valittiin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Kirkolliskokousviikon verkko-osoitteet:

Kirkolliskokousviikon videoseuranta ja asiakirjat. 

Kirkon kuvapankissa kuvia kirkolliskokouksesta  

Twitterissä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous. 

Kirkolliskokouksen viestintä: 
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, puh. 046 922 0232  
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, puh. 050 529 8503 
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815