Kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus etenee – tunnustuspykälä kirkkolaissa

Kirkolliskokous päätti hyväksyä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen. Kirkolliskokous keskusteli lakivaliokunnan mietinnöstä vilkkaasti. Mietintö poikkesi kirkkohallituksen esityksestä kirkolliskokoukselle tunnustuspykälän suhteen. Lakivaliokunnan mietinnössä esitettiin, että tunnustuspykälä tulisi sijoittaa kirkkolakiin, kun kirkkohallituksen esityksessä esitettiin sen sijoittamista kirkkojärjestykseen. Lakivaliokunnan mietinnössä oli eriävä mielipide, jonka mukaan kirkkolainsäädäntöuudistuksen pitäisi edetä kirkkohallituksen esityksen mukaisesti.  

Mietinnöstä käydyssä keskustelussa käytettiin noin 60 puheenvuoroa. Keskustelun jälkeen kirkolliskokous äänesti, tuleeko tunnustuspykälä sijoittaa kirkkolakiin vai kirkkojärjestykseen. Edustaja Wiking Vuoren esityksessä pykälä ehdotettiin sijoitettavaksi kirkkojärjestykseen kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. Lakivaliokunnan mietintö sai äänestyksessä 57 ääntä ja edustaja Vuoren esitys 49. Kokonaisuudistus etenee siis siten, että tunnustus on kirkkolakiehdotuksen 1 luvun 2 §:ssä sekä tarkemmassa muodossa kirkkojärjestyksen 1 luvun 1 §:ssä.

Tunnustuspykälässä käsitellään kirkon tunnustusta. ”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä. Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”  

Kirkkolain tai sen muutoksen hyväksyminen edellyttävät kirkolliskokouksessa kahta käsittelyä, joista jälkimmäisessä sitä tulee kannattaa määräenemmistö. Toisessa käsittelyssä kirkolliskokous hyväksyi lakiehdotuksen lähes yksimielisesti 11.11.2021. Kirkolliskokouksesta ehdotus etenee valtioneuvostolle.  

Kirkkolain uudistuksella on pitkä valmisteluhistoria, tarve uudistukselle nähtiin jo vuonna 2005. Vuonna 2018 kirkolliskokouksen hyväksymä kirkkolainsäädännön kokonaisuudistusesitys eteni eduskuntaan, jossa perustuslakivaliokunta havaitsi esityksessä ongelmia, ja asia palasi kirkolliskokouksen käsittelyyn.  

Kirkkolainsäädännön uudistus tuo mukanaan rakenteellisesti johdonmukaisemman ja käyttäjän kannalta selkeämmän kirkkolainsäädännön. Muutokset ovat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä. Tullessaan voimaan uusi kirkkolaki korvaa nykyisen 1.1.1994 voimaan tulleen kirkkolain.  

Lakivaliokunnan mietintö

Aloite kummin lisäämisestä aikuiselle etenee kirkkohallituksen valmisteluun  

Kirkolliskokous päätti pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan esityksen kirkkojärjestyksen muuttamisesta siten, että aikuisellekin kastetulle voidaan erityisestä syystä lisätä kasteen jälkeen enintään kaksi kummia.  

Nykyään kummi voidaan lisätä vain lapselle huoltajan esityksestä. Aloitteessa ehdotetaan, että oikeus kummien lisäämiseen laajennettaisiin koskemaan kaikkia kirkon kastettuja jäseniä. Käytäntöä sovellettaisiin vain poikkeustilanteissa, ja päätöksen asiasta tekisi kirkkoherra kastetun itsensä tai lapsen kohdalla hänen huoltajiensa esityksestä.  

Perustevaliokunnan mietinnössä aloitteesta todetaan, että nykyinen rajaus perustunee piispainkokouksen perustaman työryhmän mietintöön vuodelta 2004, joka rajasi mahdollisuuden kummien lisäämiseen siihen, kun kummilapsi on konfirmoitu. Valiokunta ei kuitenkaan nähnyt kummin lisäämiselle kastetulle aikuiselle teologisia tai muita esteitä.

Kummius ei edellytä kasteen todistajana toimimista. Kasteen jälkeen lisätty kummi voi avustaa kastettua uskossa kasvamisessa ja toimia hengellisenä mukana kulkijana. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että hengellinen matkakumppanuus on tärkeä osa kristillistä perinnettä, eikä tarve siihen katso ikää. Kummin tehtävät eivät siis rajoitu kummilapsen konfirmaatioon, vaan ne voivat kestää läpi elämän.

Perustevaliokunnan mietintö 

Kirkolliskokous yhtyi kirkkohallituksen lausuntoon Ahvenanmaan uudesta itsehallintolaista  

Kirkkohallitus antoi elokuussa oikeusministeriön pyytämän lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle Ahvenanmaan uudeksi itsehallintolaiksi. Kirkolliskokous yhtyi lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti kirkkohallituksen lausuntoon uudesta Ahvenanmaan itsehallintolaista.  
 
Lakivaliokunta yhtyi lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että lakiehdotuksen tavoitteita ja ehdotettua itsehallintolakia voidaan pitää pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisina. Lakivaliokunta yhtyy kirkkohallituksen lausunnossa esitettyihin näkökohtiin hautaustointa ja väestökirjanpitoa koskevasta sääntelystä. Kysymys on kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, joita koskevissa muutoksissa tulee kuulla kirkkoa. 
 
Lakivaliokunnan mietintö

Aloite evankelioimistoiminnan vahvistamisesta käsikirjavaliokuntaan

Kirkolliskokous lähetti vilkkaan ja innostuneen keskustelun päätteeksi aloitteen evankelioimistoiminnan vahvistamisesta kirkossa käsikirjavaliokuntaan. Kirkolliskokoukselle tehdyn aloitteen lähtökohtana on luterilaisen uskon ja kirkon heikentynyt rooli yhteiskunnassa. Aloitteessa todetaan, että erilaiset rationaaliset syyt kirkkoon kuulumiseen, kuten perinteen säilyttäminen, kirkolliset toimitukset tai kirkon monenlainen hyvän tekeminen, eivät riitä pysäyttämään kirkosta eroamisen vauhtia. ”Siksi kirkko tarvitsee vahvaa evankeliumin julistamisen ja diakonian välistä yhteyttä”, todetaan aloitteessa.  

Aloitteen mukaan kirkon nykytila ja tulevaisuus edellyttävät erityistä panostusta kirkon ydintehtävään, joita ovat rukous, halu evankeliumin julistamiseen sekä ihmisten johtaminen Kristuksen tuntemiseen.  Aloitteen tekijöiden mukaan evankelioimistoiminnan käytäntöön saattaminen ja tehokas toteuttaminen koko kirkon ja kaikkien seurakuntien tasolla vaatii kirkolta aktiivisia toimenpiteitä.

Aloitteen tekijät pyytävät piispainkokousta laatimaan seurakuntien evankelioimistoimintaa varten käytännön toimintaperiaatteet ja viestittämään ne hiippakuntien kautta. Piispainkokousta pyydetään kehottamaan hiippakuntia panostamaan evankelioimistoiminnan suunnitteluun ja resursoinnin kartoiukseen sekä selvittämään, miten evankelioimisen opettaminen liitetään kirkon omiin koulutuksiin. Aloite lähettiin kirkolliskokouksen käsikirjavaliokuntaan.  

Aloitetta käsiteltiin kolmena eri päivänä, ja keskusteluissa käytettiin noin viisikymmentä puheenvuoroa. Aloitteen on allekirjoittanut 32 edustajaa.   

Edustaja-aloite    

Kirkolliskokousviikon verkko-osoitteet   
Kirkon mediapankissa kuvia kirkolliskokouksesta 
 
Kirkolliskokousuutiset Twitterissä: #kirkolliskokous.   

Kirkolliskokouksen viestintä:    
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, puh. 046 922 0232     
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, puh. 050 529 8503    
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 1815