Kirkkohallitus hyväksyi seurakuntien ja yhtymien kiinteistöstrategiamallin ja -ohjeistuksen

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 23.2.2021 seurakunnille ja seurakuntayhtymille tarkoitetun kiinteistöstrategiamallin ja -ohjeen. Materiaalin on tuottanut kirkkohallituksen virastokollegion lokakuussa 2020 asettama työryhmä.

Seurakuntataloudet voivat käyttää kiinteistöstrategiamallia pohjana omalle kiinteistöstrategialleen ja soveltaa sitä seurakuntatalouden koon ja tarpeen mukaan. Ohjeissa on paljon strategiatyöskentelyä tukevaa aineistoa sekä kuvia ja linkkejä eri tietolähteisiin. Tavoitteena on, että kaikki seurakuntataloudet työstävät kymmenen vuotta tulevaisuuteen ulottuvan vision ja sille toimivan kiinteistöstrategian.

Mallin pohjana on tavoite, että kiinteistöstrategioissa toteutuu aina seurakuntatalouden kokonaisetu.

“Työryhmä pelkisti seurakuntien kokonaisedun toteutumisen kannalta keskeisimmät tekijät niin kutsutuksi lypsyjakkara-malliksi, jossa jakkaran jalkoina ovat seurakunnan toiminta, kulttuuriperintö ja talous. Näiden kolmen asian huomioiminen strategiatyössä ja itse kiinteistöstrategioissa on ratkaisevan tärkeää”, summaa kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto juuri hyväksyttyä strategiapakettia.

Työryhmä näkee tärkeänä, että strategiamallia ja -ohjetta pilotoidaan eri kokoisissa seurakunnissa ja että strategiaohjetta jatkotyöstetään pilotoinnissa saatujen kokemusten pohjalta ja päivitetään seurakuntien kiinteistöstrategiaprosessien edetessä. Kirkkohallituksen hallinto-osasto valtuutettiin edistämään työryhmän ehdottamia kehityskohteita.

Lisätiedot: Kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto, saana.tammisto@evl.fi

Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset ja tilinpäätökset hyväksyttiin

Kirkkohallitus hyväksyi Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuodelta 2020. Täysistunto esittää toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, että molempien tilikauden tulokset käsitellään tasekirjassa esitetyllä tavalla.

Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos jäi -10,4 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämään vaikuttivat muun muassa Covid-pandemiaan liittyvät kertaluonteiset avustusmenot, kirkkojen lämmitysjärjestelmäavustukset sekä Kirkkohallituksen Uusi tila -remonttihanke. Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkkohallitus ja hiippakunnat.

Seurakuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna koronakriisistä huolimatta. Näin ollen seurakunnille tuloutettava vuoden 2022 keskusrahastomaksutulo kasvanee hieman.

Kirkon eläkerahastolle vuosi 2020 oli haasteista huolimatta myönteinen. Sijoitustoiminnan nettotulos oli 7,5 % ja salkun reaalituotto 7,3 %. Kirkon eläkerahaston tiedote 17.2.2021.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Juha Tuohimäki, juha.tuohimaki@evl.fi, p. 050 347 4728

Kolehtien määräytymisperusteita ja valintakriteereitä tarkennettiin

Täysistunto teki tarkennuksia kolehtikohteiden pääryhmiin ja valintakriteereihin. Hyväksyttyjä periaatteita noudatetaan vuoden 2022 valtakunnallisia kolehteja hyväksyttäessä.

Asiassa alkuvuodesta 2021 tehdyn kommentointikierroksen perusteella todettiin, että nykyistä kolehtikäytäntöä ei ole tarpeen suurilta osin muuttaa. Kyselyyn vastaajat pitivät pääsääntöisesti hyvänä menettelyä, jossa täysistunto päättää viralliset kolehtipyhät ja kolehdin saajat.

Kolehtikohteiden ensimmäisen ryhmän muodostavat ns. viralliset kolehdit, jotka kirkkohallitus määrää kerättäväksi tiettyinä sunnuntaina vuoden aikana. Tähän ryhmään kuuluvat kirkon toiminnan kannalta merkittävät yhteiset vastuualueet. Toisen ryhmän muodostavat seurakuntien kolehtisuunnitelmissa huomioon otettavat kohteet, jotka kirkkohallitus on määrännyt kerättäväksi tiettyjen kuukausien aikana, sekä tuomiokapitulien hiippakunnan yhteiseen toimintaan määräämät kolehdit.

Kolmannen ryhmän kolehdit, ns. suosituskolehdit, kohdennetaan järjestöille, joiden katsotaan rakentavan kirkon yhteistä toimintaa, mutta joita ei kuitenkaan ole sijoitettu määrättyjen kolehdinsaajien joukkoon. Suosituskolehtien listalla voi olla mukana myös sellaisten järjestöjen kohteita, joille on myönnetty virallinen kolehti.

Kolehtikohteiden valintakriteereitä ovat muun muassa läpinäkyvyys kolehtikohteen tarkan määrittelyn avulla sekä kolehtia hakevan tahon (järjestö tms.) työn vaikuttavuus kirkon sisällä. Kolehteja saaneet toimijat ovat velvollisia esittämään suunnitelman haettavan kolehdin käytöstä ja raportoimaan saadun kolehdin käytöstä.

Lisätiedot: Kansliapäällikön erityisavustaja Jari Pulkkinen, jari.a.pulkkinen@evl.fi, p. 040 688 1467

Pro ecclesia -mitalin sääntöjä tarkennettiin, mitali neljälle

Täysistunto muutti 24. päivänä helmikuuta 2015 hyväksytyt Pro ecclesia -mitalin säännöt kunniamerkkiasiain neuvottelukunnan esityksestä. Myöntämisperusteet kirjattiin aiempaa selkeämmin. Kirkkohallitus voi myöntää mitalin henkilölle, joka on erityisen ansioitunut kirkon työssä seurakunnan, hiippakunnan ja kokonaiskirkon tasolla.

Täysistunto myönsi vuoden 2020 Pro ecclesia -mitalit valtiotieteen lisensiaatti Maria Kaisa Aulalle (Lapuan hiippakunta), seurakuntaneuvos Risto Rasimukselle (Mikkelin hiippakunta), hallintopäällikkö Juha Korhoselle (Mikkelin hiippakunta) ja talousneuvos Vesa V. Viitaniemelle (Turun arkkihiippakunta).

Vuosina 2007–2019 kunniamerkkejä on jaettu yhteensä 66 kappaletta.

Lisätiedot: kansliapäällikön erityisavustaja Jari Pulkkinen, jari.a.pulkkinen@evl.fi, p. 040 688 1467