Kirkkohallitukselta lausunto Valkeakosken kirkon purkamispäätökseen liittyvästä valituksesta

Kirkkohallituksen täysistunto päätti lokakuun 2018 istunnossaan vahvistaa Valkeakosken kirkon purkamispäätöksen sekä hylätä tästä päätöksestä tehdyn valituksen. Päätöksestä on sen jälkeen valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessa pyydetään kirkkohallituksen päätöksen kumoamista.

Nyt kirkkohallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa todetaan, että valituksen perusteissa ei tuoda selkeästi esiin sellaisia seikkoja, joiden johdosta kirkkohallituksen päätöksen laillisuus saatettaisiin kyseenalaiseksi. Kirkkohallituksen lausunnossa esitetään, että valitus tulisi jättää tutkimatta.

Lausunnossa todetaan myös, että mikäli Helsingin hallinto-oikeus ottaa valituksen tutkittavakseen, lausunnossa käydään läpi sellaisia keskeisiä päätöksen lainmukaisuuteen liittyviä seikkoja, kuten käytettävissä olleiden selvitysten oikeellisuus ja riittävyys, valituksesta pyydetyt lausunnot, kirkkohallituksen päätöksen perustelut ja erityisesti esitetyt kiinteistömenot, rakennussuojeluun ja päätöksen vastustamiseen liittyvät näkökohdat sekä niiden vaikutus valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuuteen. Näillä perusteilla kirkkohallituksen lausunnossa esitetään valituksen hylkäämistä.

Lisätiedot: Lakimies Birgitta Hämäläinen, p. 040 688 1527

Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset ja tilinpäätökset hyväksyttiin

Kirkkohallitus hyväksyi Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset 2018 sekä tilinpäätökset 31.12.2018. Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkon yhteinen toiminta sekä Kirkon palvelukeskus. Kirkon eläkerahasto eriytettiin Kirkon keskusrahastosta vuoden 2016 alussa kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä.

Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksutuloilla, jotka peritään perusmaksuna. Kirkolliskokous alensi perusmaksun 6,5 %:iin vuodelle 2018, ja perusmaksu pysyy samana myös suunnitelmavuosina 2019 ja 2020. Keskusrahastomaksun alentamisella tuetaan seurakuntatalouksien taloudellista tilaa ja vahvistetaan seurakuntien toimintaedellytyksiä.

Vuonna 2018 kirkollisveroa tilitettiin yhteensä 871 miljoonaa euroa. Määrä on 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (−1,8 %). Verotulon tuotto väheni 239 seurakuntataloudella ja kasvoi 39:llä. Vuodeksi 2018 kirkollisveroprosenttia korotti 16 seurakuntataloutta. Kirkon keskusrahaston tilikauden alijäämä on 7,5 miljoonaa euroa.

Kirkon eläkerahaston omaisuuden arvo pieneni vuonna 2018. Sen koko oli vuoden lopussa 1480 miljoonaa euroa (1542 milj. euroa vuonna 2017).

Kirkon eläkkeitä maksettiin vuonna 2018 yhteensä 208,2 miljoonaa euroa. Kirkon eläkkeensaajien määrä kasvoi 3,2 %, eniten kasvoivat vanhuuseläkkeiden saajien määrä. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni prosenttiyksiköllä.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Leena Rantanen, p. 050 5675 372 

Kirkolliskokoukselle esitetään alistussäännösten purkamista

Kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttamista siten, että kirkon hallinnossa luovuttaisiin kokonaisvaltaisesti alistusmenettelyistä. Tämä merkitsisi sitä, että päätösvalta seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallintoa ja toimintaa koskevissa asioissa olisi enenevässä määrin seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä itsellään. Samalla esityksessä pyritään säilyttämään kirkollisen kulttuuriperinnön ylläpidon luotettavuus.

Esityksen tavoitteena on keventää kirkon hallintoa, yksinkertaistaa päätöksentekoa ja vähentää sääntelyä. Lisäksi muutos selkeyttäisi viranomaisten rooleja ja toimivallan rajoja. Tavoitteena on myös korostaa seurakunnan itsenäisyyttä ja toimintavapautta. Alistussäännösten purkamisen tavoitteena on myös turvata kulttuuriperinnön säilymisen luotettavuus.

Kyseessä on yksi kirkolliskokouksen kirkkohallitukselle antamista tulevaisuustoimeksiannoista. Esityksestä pyydetään kirkon laintarkastustoimikunnan lausunto.

Lisätiedot: Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja, p. 050 553 6203

Kirkon monikulttuurisen työn työryhmä vuoden 2021 loppuun

Kirkon monikulttuurisen työn työryhmä nimettiin toimikaudelle 27.2.2019–31.12.2021. Puheenjohtajaksi nimettiin Kirkkohallituksen kansainvälisen työn koordinaattori Vesa Häkkinen ja jäseniksi arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara, tutkijatohtori Eveliina Lyytinen, projektityöntekijä Minna Njumbe Njikang, tietokirjailija Pertti Rajala, hiippakuntasihteeri Tomas Ray, kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara, projektipäällikkö Emmanuel Sibomana, diakoniatyöntekijä-lähetyssihteeri Pia Sahi Sousa ja diakoni Johanna Wennerström. Virkamiehenä mukana on Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto.

Työryhmän tehtävänä on toimia kirkon monikulttuurisen työn tukiryhmänä, jossa suunnitellaan strategisesti kirkon monikulttuurista työtä sen eri osa-alueiden kehittämiseksi ja vaikuttamistoimille Suomeen tulleiden ihmisten aseman ja tilanteen parantamiseksi.

Lisätiedot: asiantuntija Ulla Siirto, p. 040 688 1440

Seurakuntien kielellinen jako säilyy ennallaan

Kirkkolain mukaan kirkkohallitus määrää joka viides vuosi, mitkä seurakunnat ovat suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä ja mitkä kaksikielisiä.

Nyt tehdyn päätöksen mukaan seurakuntien kielellinen jako säilyy ennallaan ja on voimassa vuosina 2019–2023.

Piispa Keskitalo johtaa Kirkon ulkosuomalaistyön neuvottelukuntaa

Oulun piispa Jukka Keskitalo nimettiin Kirkon ulkosuomalaistyön neuvottelukunnan puheenjohtajaksi neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.5.2020 saakka.

Esityslistalla ollut tulevaisuustoimeksianto, joka koskee nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden kehittämistä kirkon hallinnon kaikilla tasoilla siirrettiin käsiteltäväksi maaliskuun istuntoon.

Kirkkohallitus hyväksyi ilmastostrategian

Päätös löytyy erillisenä verkkouutisena.

Ilmastostrategia: https://evl.fi/hiilineutraalikirkko

Kirkkohallituksen esitykset: http://domus.evl.fi