Kiihtelysvaaran kirkon uudelleenrakentamiseen puoli miljoonaa

Kirkolliskokous hyväksyi istunnossaan 9.11. Kirkon keskusrahaston talousarvion ja talousarviomuutoksen vuodelle 2024 ja toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2024–2026. 

Talousarvio on 0,46 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kirkolliskokous päätti vilkkaan keskustelun ja äänestyksen jälkeen myöntää kirkkohallituksen esityksen mukaisesti Kiihtelysvaaran kirkon uudelleenrakentamiseen 500 000 euroa. Talousvaliokunta oli ehdottanut myönnettäväksi reilut 300 000 euroa. Suuremman tuen puolesta äänesti 75 ja pienemmän summan puolesta 29 edustajaa. Kiihtelysvaaran vuonna 1770 valmistunut puurakenteinen ristinmuotoinen kirkko tuhoutui tulipalossa vuoden 2018 syyskuussa.

Alijäämää vähennettiin vajaalla 13 000 eurolla niin, että Turun arkkihiippakunnan ja kirkollisen hallinnon vuonna 2026 vietettävän 750-vuotisjuhlan järjestelyihin ei myönnetty rahoitusta vielä ensi vuodelle.

Talousvaliokunta hyväksyi keskusrahaston alijäämäisen talousarvion, mutta edellytti mietinnössään siltä jatkossa kokonaistilanteen tarkastelua ja toimenpiteitä. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan keskusrahaston tasapainoisen talouden tavoitteesta tulee pitää kiinni.

Talousvaliokunta kehotti jo kevään istuntokaudella antamassa mietinnössään 2/2023 kirkkohallitusta arvioimaan, pitääkö talouden tasapainottamisen, toimintojen priorisoimisen ja päällekkäisyyksien karsimisen tueksi käyttää ulkopuolisen tahon laatimaa selvitystä. Ulkopuolinen selvitys on tarkoitus laatia keväällä 2024. Selvityksen perusteella tehdyt päätökset ovat käytettävissä viimeistään vuoden 2026 talousarvioesitystä laadittaessa. 

Kirkon yhteisen toiminnan perusmaksun suuruudeksi vahvistettiin 6,5 prosenttia vuodelle 2023. Kirkon palvelukeskuksen talousarvio hyväksyttiin.

Kirkolliskokous vahvisti, että vuonna 2024 valtion Kirkon keskusrahastolle maksamasta 124,1 miljoonan euron rahoituksesta 113,8 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaisesti. Valtionavustuksesta 7,9 miljoonaa euroa käytetään seurakuntien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Tästä 7,6 miljoonaa euroa kohdennetaan seurakuntien rakennusavustuksiin ja 260 000 euroa Basis-kiinteistörekisteriin. Petäjäveden vanhalle kirkolle kohdennetaan 50 000 euroa. Kirjuri-jäsentietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystyöhön käytetään 2,4 miljoonaa euroa.

Kirkkohallitus on luonnostellut vaihtoehtoisia malleja sille, kuinka valtionrahoitus jaetaan seurakunnille. Talousvaliokunnan mietinnön mukaan selvitystä tulee jatkaa, jotta jakoperusteet voidaan uudistaa entistä tarkemmiksi ja eri seurakunnille oikeudenmukaisemmiksi. Nykyinen jakoperuste ei ota huomioon seurakuntien erilaisia vastuita mm. kulttuurihistoriallisten perintökohteiden suojelussa sekä hautaustoimessa. Asia tulisi valmistella siten, että uudet jakoperusteet voidaan hyväksyä kirkolliskokouksessa marraskuussa 2024 vuoden 2025 talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Vuodelle 2024 ei esitetä uusia kärkihankkeita, vaan hankkeet jatkuvat edellisiltä vuosilta. Kärkihankkeet ovat kirkon yhteisiä hankkeita, joilla tavoitellaan merkittävää vaikutusta kirkon tai Kirkkohallituksen toimintaan ja jotka rahoitetaan Kirkon keskusrahaston rahoitustuotoilla. Kärkihankkeet vuosille 2024─2026 ovat henkilöstö- ja talousjärjestelmäkokonaisuuden käytettävyyttä parantava KIPA2-hanke, Hiilineutraali kirkko -hanke, lähetyskumppanuusneuvottelut sekä hanke, jossa Vanha testamentti käännetään mobiiliympäristöön. Talousvaliokunta edellyttää, että suunnittelukaudella löydetään toimiva malli, jonka pohjalta Kirkon palvelukeskuksen kehittämistyö toteutetaan palvelukeskusmaksuilla eikä kärkihankkeina.

Kirkon keskusrahasto käsittää Kirkkohallituksen toiminnan, hiippakunnallisen toiminnan, avustukset, valtion rahoituksen ja omakatteiset rahastot. Kirkon keskusrahaston ylintä päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous. Kirkkohallituksen täysistunto toimii Kirkon keskusrahaston hallituksena. 

Talousvaliokunnan mietintö 6/2023 Kirkkohallituksen esityksestä 7/2023: Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodeksi 2024 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2024‒2026; Kirkkohallituksen esityksestä 7a/2023: Esitys vuoden 2024 talousarvioesityksen muuttamisesta.

Maallikkoedustuksen vahvistaminen seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa selvitykseen

Kirkolliskokous päätti antaa antaa kirkkohallituksen ja hiippakuntien tehtäväksi aktiivisesti viestittää seurakunnille nykysäännösten sallimasta mahdollisuudesta, että varapuheenjohtajaksi valittu maallikkoluottamushenkilö voi määräajan tai toimikauden ajan johtaa puhetta kirkko- tai seurakuntaneuvoston kokouksessa.

Lisäksi kirkkohallitus sai tehtäväksi selvittää kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden muuttamista koskevat oikeudelliset ja teologiset näkökohdat. 

Hallintovaliokunnan mietintö perustuu edustaja-aloitteeseen, jossa halutaan vahvistaa maallikoiden roolia kirkon toiminnassa.

Vilkkaassa ja monipuolisessa keskustelussa äänestettiin mietinnön päätösehdotuksista ja käytettiin kaikkiaan 32 puheenvuoroa. 

Hallintovaliokunnan mietintö 5/2023 edustaja-aloitteesta 4/2023 kirkolliskokoukselle Maallikkoedustuksen vahvistaminen seurakunta- ja kirkkoneuvostoissa

Tarkennuksia kirkkojärjestykseen ja kirkkolakiin 

Kirkolliskokous päätti esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin kirkkolain 3 ja 8 luvun muuttamiseksi. 

Kirkkolain 8 luvun muutos koskee diakoniatyössä kertyvien henkilötietojen käsittelyä. Muutoksella halutaan pitää diakoniatyön henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely ajan tasalla muun vastaavan lainsäädännön kanssa sekä turvata diakoniatyön asiakastietojen käsittely riittävän täsmällisellä ja tarkkarajaisella sääntelyllä. Kirkkolain 3 luvun muutosten tavoitteena on selkeyttää seurakuntayhtymän hallintoa ja päätösvallan siirtämistä sekä päätöksenteon edellytyksiä koskevaa sääntelyä korjaamalla virheellisiksi jääneet säännökset.

Kirkolliskokous hyväksyi kolme kirkkojärjestykseen tehtävää muutosta, jotka tulevat voimaan vuoden 2024 alussa. Muutokset koskevat kirkkojärjestyksen säännöksiä piispainkokouksen läsnäolo- ja puheoikeudesta, kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen laadinta-aikataulusta ja seurakunnan osa-alueen kappalaisen vaalista. 

Jatkossa piispainkokousten työjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietyt kirkkohallituksen viranhaltijat ja työntekijät voivat olla läsnä ja käyttää puheoikeutta piispainkokouksessa. Toisena muutoksena kirkon keskusrahaston tilikauden tilinpäätöksen laatimisaikaa pidennettiin helmikuun lopusta maaliskuun loppuun. Kolmantena hyväksyttiin korjaus kirkkojärjestyksen säännökseen, jonka mukaan seurakunnan osa-alueen johtokunnan päätösvallasta valita alueen johtava pappi määrätään alueen johtokunnan johtosäännössä. Säännös on ristiriidassa kirkkolain kanssa, jonka mukaan asiasta tulisi määrätä hallintosäännössä.  

Lakivaliokunnan mietintö 6/2023 kirkkohallituksen esityksestä 11/2023 Esitys kirkkolain 3 ja 8 luvun muuttamisesta

Lakivaliokunnan mietintö 5/2023 kirkkohallituksen esityksestä 9/2023 Kirkkojärjestyksen piispainkokouksen läsnäolo- ja puheoikeutta, kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen laadinta-aikataulua ja seurakunnan osa-alueen kappalaisen vaalia koskevien säännösten muuttaminen.

Kirkolliskokous hyväksyi Pohjois-Amerikan anglikaanis-luterilaisia sopimuksia koskevan esityksen 

Kirkolliskokous hyväksyi Pohjois-Amerikan evankelis-luterilaisen ja Episkopaalisen kirkon sekä Kanadan evankelis-luterilaisen kirkon ja anglikaanisen kirkon välillä solmitut asiakirjat Called to Common Mission ja Full Communion: The Waterloo Declaration rinnasteiseksi Porvoon yhteisen julkilausuman ja julistuksen kanssa.

Porvoon yhteinen julkilausuma ja siihen liittyvä Porvoon julistus on Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisten kirkkojen sekä Britannian ja Irlannin anglikaanisten kirkkojen vuonna 1992 valmistunut yhteinen teologinen asiakirja. Sen perusteella toisen kirkon sakramentit ja virat tunnustetaan ja kunkin kirkon jäseniä pidetään saman kirkkoyhteisön jäseninä.

Kyse ei ole uuden sopimuksen solmimisesta vaan aiempien sopimusten yhteensopivuuden virallisesta toteamisesta. Perustevaliokunnan mietinnössä todetaan, että sopimuksissa on saavutettu teologisesti riittävä yksimielisyys apostolisesta evankeliumista, vanhurskauttamisesta, sakramenteista ja kirkon virasta. Tältä pohjalta ehtoollisyhteys,virkojen vaihdettavuus ja syvempi yhteistyö eivät edellytä erillisiä teologisia neuvotteluja.

Perustevaliokunnan mietintö 2/2023 piispainkokouksen esityksestä 3/2023 kirkolliskokoukselle Pohjois-Amerikan anglikaanis-luterilaisten sopimusten rinnasteisuuden tunnustaminen Porvoon julistuksen kanssa

Kirkolliskokouksen pääsihteerinä toimi nyt ensimmäistä kertaa syksyllä aloittanut oikeustieteen maisteri, Master of Laws Hertta Keisala. Perjantaina 10.11.2023 päättyy tämän kirkolliskokouskauden viimeinen istuntoviikko. Seuraavan kirkolliskokouksen kokoonpano valitaan vaaleilla ensi vuonna. Kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13.2.2024. Ehdokasasettelu päättyy 15.11.2023. 

Seuraa kirkolliskokousta verkossa: Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) ja muu informaatio löytyvät verkossa.
Kirkolliskokousedustajat
Kirkolliskokousvaalit
Viestipalvelu X:ssä kokousuutisia voi seurata tunnisteella #kirkolliskokous ja #kyrkomötet
Kirkolliskokouksen viestintä:
Tuula Putkinen, viestintäpäällikkö, p. 046 922 0232
Tuija Helenelund, viestintäasiantuntija, p. 050 529 8503
Åsa Holmvik, sakkunnig inom kommunikation, tfn 040 581 181