16.8.2024 Kirkon ympäristötyö ei ole viherpesua Taju ympäristötyön elintärkeydestä on lisääntynyt kirkossa kautta koko organisaation. Yhtenä osoituksena tästä ovat Kirkon ympäristöpäivät ja niitä valmistelleen alan Grand Old Manin Ilkka Sipiläisen elämäntyö. ”Olen etuoikeutettu saadessani edistää luonnonsuojelua ja nuoruuteni ihanteita”, Sipiläinen sanoo. ”Jumalan luomakunnan kautta antamat hyvät lahjat on tarkoitettu nautittaviksi, mutta kohtuudella. Niistä voi nauttia vielä paremmalla omallatunnolla, kun elämänmuotoaan muuttaa […]
13.2.2024 Elina Lehikoinen pelastaa maailmaa kutsumustyössään ”Sydämeni on ollut aina auttamistyössä. Olen tiedostanut, että kun minulle on annettu paljon, voin vuorostani antaakin. Leskistä ja orvoista on pidettävä niin sanotusti huolta, ja jokainen voi löytää siihen oman tapansa.”
3.4.2023 Kuntien kasvihuonekaasupäästöt pienentyneet noin 30 prosenttia vuosina 2005─2021 Viime vuosina kunnat ja maakunnat ovat aktivoituneet toimeenpanemaan kansallisen ilmastopolitiikan linjauksia omilla alueillaan. Alueellisen ilmastotyön tulokset näkyvät alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa. Vuosina 2005–2021 kuntien Hinku-laskennan mukaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet noin 30 prosenttia. Suurimmat päästövähenemät liittyvät sähkön ja kaukolämmön kulutukseen, öljylämmitykseen, tieliikenteeseen ja jätteiden käsittelyyn. Sähkön käytön päästöt ovat pienentyneet suurilta osin Suomen sähkön tuotannon puhdistumisen myötä, […]
27.3.2023 Kansainvälinen menestystarina: otsonikerroksen suojelu Otsonikerroksen suojeleminen on kansainvälisen ympäristöyhteistyön menestystarina. Otsoniaukko havaittiin Antarktisen yllä vuonna 1985 ja otsonikerroksen heikkenemisen ympäristö- ja terveysvaikutukset todistettiin. Wienin sopimus otsonikerroksen suojelemiseksi solmittiin samana vuonna. Kaikki maailman valtiot ovat sitoutuneet otsonikerroksen suojeluun. Wienin sopimus raamittaa otsonikerroksen tilan seuraamiseen liittyvää tieteellistä ja teknistä yhteistyötä. Montrealin pöytäkirja rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta ja kauppaa. NASA […]
20.3.2023 Luonto toipuu pahimmista ympäristömyrkyistä Ympäristölle vaarallisimpien kemikaalien käyttöä on kielletty ja päästöjä ympäristöön vähennetty 1970-luvulta lähtien. Aineiden pitoisuudet ympäristössä ja sen myötä negatiiviset vaikutukset ovat vähentyneet Suomessa huomattavasti. DDT oli ennen yleinen hyönteismyrkky, ja PCB-yhdisteitä käytettiin laajasti muun muassa kondensaattoreissa ja muuntajissa, elementtitalojen saumausmassoissa, betonin ja tiilien lisäaineena, maaleissa ja lakoissa sekä palonsuoja-aineena. Myös poltto- ja teollisuusprosesseissa tahattomasti syntyvien […]
13.3.2023 Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsiään Suomalaiset suojelivat viime vuonna pysyvästi noin 4 700 hehtaaria metsää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma). 20 vuodeksi rauhoitettiin noin 90 hehtaaria. Pysyvästä suojelusta tehtiin 450 päätöstä. Sadat metsänomistajat ovat siis päätyneet suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myyneet metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Eniten metsiä suojeltiin pysyvästi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella, yhteensä noin tuhat hehtaaria. Pysyvästi suojeltujen […]
3.3.2023 Ravinnepäästöt vesistöihin vähentyneet murto-osaan huippuvuosista Viime vuosisadan puolivälissä Suomen vesistöjen tilanne oli synkkä. Puhdistamattomat jätevedet ja tehtaiden päästöt juoksutettiin vesistöihin sellaisenaan, ja monien järvien ekologinen ja kemiallinen tila oli hälyttävän huono. Vuoden 1962 vesilaki oli käännekohta Suomen vesistöille, sillä se paransi vesiensuojelun edellytyksiä merkittävästi. Teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien jätevesipäästöille tuli lain myötä mahdollisuus asettaa rajoituksia. Kesti kuitenkin 1970-luvun puoliväliin asti ennen […]
24.2.2023 Vesistöt toipuivat happosateista Happamoituminen on ollut merkittävä ympäristöongelma Pohjoismaissa, sillä vesistömme ovat sille hyvin herkkiä. Ensimmäiset merkit uudesta vakavasta ympäristöuhasta havaittiin jo 1960-luvulla. Ympäristön happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen päästöt. Euroopan rikkipäästöt olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin ilmaan pääsi arviolta 60 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Ilmapäästöt muuttuvat ilmakehässä happamoittavaksi laskeumaksi. Suomen happamoittava rikkilaskeuma on ollut valtaosin peräisin Keski- […]
17.2.2023 Toivo mahdollistaa paremman tulevaisuuden ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Nuo presidentti Mauno Koiviston sanat tulevat mieleeni, kun ajattelen tämän kevään Ekopaaston teemaa, joka on arjen teot ja toivon sanat. Hyvän odottaminen ei ole realismin vastakohta, vaan mahdollisuuden antamista paremmalle. Toivon alue on sen välillä, joka ei ole mahdotonta mutta jota ei vielä ole. […]
17.2.2023 Toivo kulkee siltana armon ja tarmon välillä Paastonaika kutsuu meitä pysähtymiseen. Se on irti päästämisen ja armolle antautumisen aikaa. Samalla kun luopuu jostain, tulee tilaa toiselle. Silloin tuntuu kuin kiipeisi korkealle kalliolle, tuuli tuivertaa hiuksia, jalat ovat vaeltamisesta väsyneet ja maisema avautuu edessä. Horisonttiin on helppo nähdä. Ja vaikka asiat ja elämän kiemurat eivät ratkeaisi täydellisesti, niihin voi saada etäisyyttä. Ne voivat […]