Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Vuonna 2023 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomessa tuli voimaan laki, joka takasi uskonnonvapauden kaikille. Vasta siis sadan vuoden ajan Suomessa on ollut mahdollista valita oma uskontokuntansa – tai valita olla kuulumatta mihinkään.
Heti uuden lain tultua voimaan vuonna 1923 monet yhteisöt rekisteröityivät omiksi uskonnollisiksi yhteisöikseen. Muutos oli merkittävä kirkossa ja koko suomalaisessa yhteiskunnassa sekä monien yksilöiden ja perheiden elämässä. Se on tärkeä historiallinen käännekohta, joka on nyt arkista todellisuutta.
Tänä päivänä Suomi on moniuskontoinen ja monikulttuurinen maa. Sata vuotta sitten saavutettu vapaus on nyt jokaisen ajattelun vapautta.
Jokainen kansalainen saa Suomessa elää omantunnon ja uskon mukaan. Ihminen voi vaihtaa kirkosta toiseen tai osallistua hengelliseen toimintaan vailla pakkoa.
Lainsäädäntö tukee vapautta kokoontua ja sananvapautta. Uskonnonvapauslaki antaa vapauden etsiä sitä uskoa tai yhteisöä, joka olisi sopiva ja tuntuisi turvalliselta.
Uskonnonvapauden juhlavuonna vietetään monia tapahtumia. Tammikuussa järjestettiin juhlavuoden avausseminaari Pikkuparlamentissa 26.1. 2023. Tilaisuuden avasi eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.
Lisää tapahtumia kootaan juhlavuoden sivustolle.
Tutkija, dosentti Kimmo Ketola: Mihin tarvitaan uskonnonvapauden sosiologiaa? 23.3.2023
Perjantai - Mihin tarvitsemme hengellisyyttä? Yle areena 27.1.2023. Mukana muun muassa piispa Mari Leppänen.
Kirkkohistorian professori Matti Kotiranta: Vuonna 2023 vietetään uskonnonvapauslain 100-vuotisjuhlavuotta Suomessa
Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen: Uskonnonvapaus on vapaan yhteiskunnan perusta - Mielipide | HS.fi
Kirkkojen johtajat vetoavat vastaanottokeskusten asukkaiden uskonnonvapauden puolesta - evl.fi
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä