30.3.2023 Työntekijäkoulutus Kirkon työntekijät saavat koulutuksensa yhteiskunnan koulutusjärjestelmässä. Seuraavassa esitellään, mitä koulutuksia ja tutkintoja seurakuntien viroissa tai työsuhteissa tarvitaan ja edellytetään. Papeilta edellytetään teologian maisterin perustutkintoa, jonka voi suorittaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa ja Åbo Akademissa (Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi). Kanttoriksi voi opiskella Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Kuopiossa, Yrkeshögskolan Noviassa Pietarsaaressa, […]
30.3.2023 Vaitiolovelvollisuus Kirkon viranhaltija on muiden viranhaltijoiden tapaan vaitiolovelvollinen asioista, jotka on erikseen määrätty salassa pidettäviksi tai joita laatunsa vuoksi ei saa ilmaista. Kirkon työntekijöitä ja erityisesti pappeja koskee myös rippisalaisuus. Viranhaltija ei saa virassa ollessaan eikä sen jälkeen käyttää hyödykseen eikä ilmaista muille ilman lupaa sellaista seikkaa Aika puhua – aika vaieta, rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossaSielunhoito […]
30.3.2023 Hiippakuntadekaani Hiippakuntadekaani on yksi tuomiokapitulin seitsemästä jäsenestä. Hiippakuntadekaani johtaa hiippakunnallista toimintaa tuomiokapitulin, piispan ja hiippakuntavaltuuston antamien tavoitteiden ja ohjeiden mukaisesti ja on tuomiokapitulin toiminnallisen osaston esimies. Hiippakuntadekaanin tulee olla ylemmän pastoraalitutkinnon suorittanut, kirkolliseen elämään ja koulutustehtäviin perehtynyt pappi. Hiippakuntadekaani vastaa hiippa kunnallisesta toiminnasta kuten pappien ja seurakuntien työntekijöiden täydennyskoulutuksesta, hiippakunnan viestinnän järjestämisestä sekä toimintaa koskevien asioiden […]
30.3.2023 Notaari Hiippakuntien tuomiokapituleissa on perinteisesti ollut notaarin virka. Notaarin tehtäviin kuuluu yleensä tuomiokapitulin sihteerinä toimiminen ja joidenkin hallinnollisten asioiden esittely. Notaarin virka poistui kirkkojärjestyksestä vuoden 2004 sääntelyssä, mutta edelleen lähes kaikissa hiippakunnassa on notaari. Notaariksi toimimiseen riittää soveltuva korkeakoulututkinto, ja notaarit ovat yleensä olleet koulutukseltaan hallintotieteilijöitä tai teologian maistereita. Antiikissa notarius tarkoitti pikakirjoittajaa, jota kreikaksi kutsuttiin […]
30.3.2023 Pappi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on pappisvirka evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten (Kirkkolaki 5 luku 1 §). Pappisvirka ulottuu apostolisen suksession kautta aina apostoleihin ja Kristukseen asti. Papin erityisenä tehtävänä on julkisen jumalanpalveluksen, erityisesti messun toimittaminen, ja pyhien sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi. Pappisvirka saadaan papiksi vihkimisessä, jonka toimittaa piispa. […]
30.3.2023 Kappalainen Kappalainen (lat. capellanus) on seurakunnan vakinainen pappi. Alun perin kappalainen oli kappelin eli sivukirkon pappi. Kappalaisen valitsee kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Kappalaisella pitää olla suoritettuna pastoraalitutkinto.Koulutus – PappiPappisliittoNaisteologit ry
30.3.2023 Seurakuntien virat Kristus asetti kirkkoon erityisen pappeuden viran evankeliumia ja sakramenttien toimittamista varten. Siksi seurakunnalla tulee kirkkolain mukaan olla kirkkoherra (kirkkolaki 6 luku 13 §), joka on pappi. Tämän lisäksi voi olla muitakin pappeja. Kirkkojärjestyksessä on lisäksi määrätty, että seurakunnassa tulee yleensä olla vähintään yksi kanttorin ja yksi diakonian virka. Virat voivat tietyin edellytyksin olla seurakuntien yhteisiä […]
30.3.2023 AKI-liitot AKI-liitot on ammattiliitto Akavan kirkollisten ammattikuntien yhteistyöorganisaatio. AKI-liittoja ovat Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen Kanttori-urkuriliitto. Liitot aloittivat yhteistyöneuvottelut vuonna 2003. Syksyllä 2004 tehtiin päätös nykymuotoisesta AKI-liittojen toiminnasta, joka alkoi vuoden 2005 alusta. AKIn tehtävänä on valvoa jäsenkunnan palkkaukseen sekä työ- ja vapaa-aikaan liittyviä etuja kirkon ja yksityisellä sektorilla. AKI tukee perusliittojensa toimintaa ammatillisessa ja koulutuksellisessa […]
30.3.2023 Diakonissa Diakonissa on piispainkokouksen hyväksymän diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehdon koulutuksessaan suorittanut henkilö, jonka tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Diakonissoja koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak). Koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä, ja sen kelpoisuusehdoissa noudatetaan terveydenhuollon kelpoisuusvaatimuksia. Tutkinnon suoritettuaan diakonissa vihitään kirkon diakonian virkaan. Evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa diakonissa työskentelee paikallisseurakunnassa tai muissa kirkon tehtävissä. Yhteiskunnan palveluksessa diakonissa työskentelee sairaanhoidon ja terveydenhuollon tehtävissä. […]
30.3.2023 Hiippakuntasihteeri Hiippakuntasihteerit eli hiipparit ovat sekatyöhenkilöitä, jotka toimivat hiippakunnan alueella muun muassa diakonian, kasvatuksen ja lähetyksen tehtävissä. Hiippakuntasihteerien esimies on hiippakuntadekaani.